There's nothing left to bleed~

MÄ PÄÄSIN MATIKAN TOKAN KURSSIN LÄPI!! Tuloksilla 2 eli 52/100 :3 tosin joku 40pistettä tuli vain ja ainoastaan niistä asioista jotka Mimmi uudelleen opetti mulle eräs kaunis ilta c: Suuret kiitokset.

Misaki, I know exactly how you feel..

Hetkellisesti sain energiaa kirjoittaa joten pistetään nyt postausta tulemaan. Varmaan kuukauteen viimeinen postaus minkä teen ollessani Mikkelissä. :(
Mitäköhn mulle kuuluu tuon matikan lisäksi. No tosiaan, eilen oli opiston pikkujoulut minkä meidän huippu NUV13B luokka järjesti. Roudaus porukka ei tehny hommiaan joten kun viimeiset tunnit pyörähti käyntiin ennen aloittamista nii kaikki oli ihan sekasin. Juostiin ympäri opistoa Mirvan kanssa erinnäisiä asioita hoitaessa ja sit kävin pyörähtää teatteriharkoissa että sain vähän lievitettyä turhautumista. Nyt ei oo sit kuukauteen harkkoja joulutauon takia joten harmi :/ porukkaan on kiintyny, sitä ku viihtyy liian hyvin nii ei siitä osaa irti päästää.
Niin siis, loppujen lopuks pikkujoulut vedettiin läpi aika vahvasti Ellin, Tuulin, Miun ja Mirvan panostuksella. Leivontatiimi hoiti kans omansa onneks kunnialla (tosin se niitten myynti homma ois voinu olla vähän toimivampi...) Ja kyl sit ilta oli ihan onnistunu ilman suurempia ongelmia.
Pikku joulujen jälkeen lähettiin sit Räiskälle kahtoo leffaa, mie pälli ku en oo sitä Nightmare Before Christmasia edelleenkään nähny. Jätettiin se kumminkin kesken ku alko kaikkia väsyttää.
Oli muuten aika "kivaa" kävellä kotiin ku lumiloskaräntää tuli kunnolla ja sisälle päästyäni totesinki et tukka on iha läpimärkä >.<
Kotiin? tajusin tosiaan kirjoittaneeni että kotiin kävellessä. Sitä tää paikka kai on. Koti. Opistolla tunnen ensimmäistä kertaa eläessäni että miut on hyväksytty minuna ja että täällä on turvallista olla. Silti on jännä että haluan muuttaa pois. Toivon hartaasti että saan nyt kerättyä rohkeuteni ja soitettua sinne Tuukkalaan, jos se Mölli sais sen paikan sieltä nii rahaa säästyis ja saattaisin saada sen oman kämpän. Oman kodin. Kuulostaa niin paljon kivemmalta. En tiiä.

No mutta pidetään kerrankin postaus lyhyenä. Siirryn takaisin koulutehtävien pariin :) on nimittäin kaks essee palautetta deadlinet huomenna molemmilla joten eiku hommiin! eiku oho, enpä kirjotakkaa vaa vedän takin niskaan ja lähen tästä Räiskän kaa jouluostoksille!

Sayõnara! Mata né!
Santtu kuittaa~

Meinasin kuolla nauruun ku löysin tän tumblesta:D
Voi Nowaki...

Avauduin asiasta joskus Nealle mut tosiaan. Tajusin äsken ku katoin tätä kuvaa että tosiaan. Mulla on kuulemma päässä joku vika että mitä enemmän vanhenen nii sitä pahemmaks tää miun kaukomuisti menee.
Täällä näiden ihmisten kanssa, mie tunnen olevani kokonaisempi. Täysin sitä hyväksytyn ja rakastetun tunnetta en oo löytäny, tosin en ees tiedä miltä sen kuuluisi tuntua mut.

En haluu unohtaa tätä kaikkea.