Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit

maanantai 9. tammikuuta 2017

Time has passed

Paljon on ehtinyt tapahtua ja bloggaaminen on siinä jäänyt. Oon tällähetkellä matkalla takasin Vantaalle, kävin hakemassa vihreän valon as in second opinion arvion Tampereelta.  Asiat on edenny niiltä osin aika mallikkaasti sitten viime kevään.

Eläin määräkin on noussut, Kesäkuussa tyttöjen seuraan liittyi pieni herra Brutus jonka kaverin sisko löysi, aliravittuna ja viiden viikon ikäisenä rappukäytävästä hylättynä. Brutus tuli aluksi mun kissojen luo kasvamaan mutta jäikin sitten pitkän pohdinnan jälkeen mulle pysyvästi, herra kun osaa tuon sydänten valloittamisen. Koska yritän nyt aktivoitua taas kirjoittamaan niin tuutte varmasti Brudesta vielä kuulemaan!

Brutuksen lisäksi sinsu määrä on noussut, tuli tässä syksyllä/alkutalvesta käytyä parissa sinsunäyttelyssä ja harrastus otti sitä kautta uuden tuulen, oon nimittäin alkanut pikkuhiljaa kasvattamaan chinchilloja. Zimmerin seuraan liittyi aluks nuoret naaraat Harlequin ja Taira, sitten tuli eläkkeelle lemmikkikotiin aivan ihana mummeli Zoe ja nyttemmin sitten vielä mun uusi upea uros Rainbow, näiden omien lisäksi mulla on tällä hetkellä sijoituksessa kaverilta Rainbolla ja Tairalla kumppanit Esme ja Sombrero. Zimmerille tulee kans lähiaikoina vaimoke kunhan Juana ensin lisää vähän painoaan kotona.
Sinsu puuhista tulee kans varmaan uutta tekstiä!

Oon nyt vähän suunnitellut myös blogin nimen ja ulkonäön muutosta, The Lawless Darkness on palvellu mun päätä hyvin jo vuosia mut kun ajat muuttuu ja mä oon edenny elämässä aika kauas jo blogin alkujuurilta niin ehkä se on aiheuttanut tätä pientä haluttomuutta kirjoittaa. TLD on alottanu mulla yläasteella vakavan masennuksen kourissa ainoana paikkana johon oon kirjottanu tuntemuksiani ja mihin oon pelotta lasketellu kaiken paskan mitä elämässä on ollu.
Nyt kun elämä ei enää potki niin pahasti päähän on ehkä viimein aika katkasta se naru joka on pitäny mut kiinni menneisyydessä. Jos kerran aijon jatkaa porhaltamista eteenpäin niin on ehkä aika myös ottaa tänne muutosta.

Oon ollu aina kiintyny the lawless darkness nimeen mutta koska tosiaan ajat muuttuu, eikä mun kuulu elää menneisyydessa niin nyt on aika.

En tiedä vielä mitä tulevaisuus tuo mukanaan tälle blogille, jääkö tänne muutenkaan enää paljoa. Ravatessa roiskuu lopetti kun Mölli lähti ylläpitoon ja Madness Coslpay on kans jääny seisomaan mun ja Ylvan eron ja cosplay harrastuksen vähenemisen vuoksi. Saa siis nähdä jatkataako tämäkään, jos vaan saan motivaationi kasaan ja jatkumaan niin taistelen tän jatkamisen puolesta.

Kumminkin! Näihin tunnelmiin on hyvä jäädä pohtimaan!

Seuraavan kerran kirjoitan ehkä tietäen blogin tulevaisuudesta enemmän tai sitten en.
Mutta!
Näistä tunnelmista, Sayónara!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

You really did not see that coming

Ollu vähä kiirettä, en oo pahemmin ehtiny vaa rauhottua aloilleni ees sitä pientä hetkeä et olis ehtiny blogaamaan.
Töissä on kiirettä, elukat aiheuttaa lisä duunia nyt ku kesä lähestyy, koulu aiheuttaa kiirettä sekä kaikki muuki elämässä. huoh...

mutta tosiaan!
Harjottelussa on mennyt ihan hyvin ja huomenna on arviointipalaveri, vähän kuumottelee..

Mainitsin perheen uudesta tulokkaasta Zimmeristä viime postauksesta ja herra onki nyt alkanu kotiutuu aika hyvin tänne, kissatki jätti sen aikalailla rauhaan parin päivän tuijottelun jälkeen. Nessu rakastaa nukkua sen häkin päällä ja annanki sen olla siinä koska se ei häiritse poikaa.

pää lyö niin pahasti tyhjää etten ihme ja kumma saa mitään kirjoitettavaa aikaseks joten eiköhän mennä kuvilla like sometimes i do since i'm lazy as fuck.





torstai 10. maaliskuuta 2016

You're the only one for me~

Huhhuh, ollu nii rankka pari viikkonen ettei oo aikaa ollu oikee mihinkään ylimääräseen. Oon ny päässy suht hyvin töihin kiinni ja sillee on ollu mukavaa. Päivät on vaa tosi pitkiä ja kuluttavia että kun lopulta pääsee kotiin nii ei jaksa sormeekaa kunnolla liikauttaa.

Mä sain nyt lopullisen mielenterveysdiagnoosini maanantaina ja sen mukaan mua vaivaa nykyään estynyt-depressiivinen persoonallisuushäiriö. Oon siis masennukseen herkästitaipuva ja sitä kautta normaaleissa sosiaalisissa tilanteissa äärimmäisen estynyt ja kaikkea muuta mukavaa.

Nyt oon istunu tätä aamua duunipaikalla kirjottamassa aluks näyttösuunnitelmaa ja sit tehny äikän etätehtäviä, ja tietty lähettänyt opintosuoritusotteen erillishaussa hakemaani koulutukseen. hain siis stadin amikseen audiovisuaalisen viestinnän liikkuvan kuvan ja valokuvausen linjoille varuilta jos en sit tonne korkeaan tai yliopistoon pääse. Ennakkotehtävä pitäs vielä tehdä ja lähettää.

Jotenki en saa aikaseks kirjotettuu mitään kunnollista ku pää lyö tyhjää, noh jos sitä lähtis vaikka hakemaan ruokaa ja palais sit noitte tehtävien päriin.

See ya!


maanantai 8. helmikuuta 2016

True friends stab you in the front~

No joo, yks uuden vuoden plääni rikottu ku meni pari viikkoa ilman postausta, no ei se vakavaa oo.

Ollu vaan nii pirun kiire, lääkkeet väsytti et on ollu päiviä etten vaa pysty tekee mitään. Joutunu kirjaimellsesti tappele kestääksee hereil. Nyt asian on onneks tasottunu, sen lisäks rikoin polveni viime viikolla ja kävely ja muuki liikkuminen on sen kautta hankaloitunu.

Harkka loppu viime viikolla ja sain hyvän arvioinnin, thank good, sen lisäks sain ittelleni hommattuu seuraavan harkkapaikan kerranki ajoissa ja jes.
Perjantaina käytiin kattoo Jasperin kaa enskas toi tappajan näköinen mies ja voin sanoa että vaik ei ois sarjaa seurannu tai lukenu (miä kyllä olen) nii kannattaa käydä kattoo, yhdyskohtia hyvin löyhästi ja sillees sit ymmärtää ja kestää juones tosi hyvin ja oli muutenki iha pirun hyvä. Sen jälkee vietettii bros nightia ja pelattii slytä pitkälle yöhön.

Lauantaina koomasin värjäsin Eean hiukset ja käytii kiinalaises syömäs, tammiston Jufu ravintola on muuten 10/10 oli ihan saamarin hyvää ruokaa.
Sunnuntain koomasin ja kävin illal Eean kaa laulaa karaokee ja juomas parit tuusulas. Tänää en oo sen kummempaa ku kattonu netflixii, hakenu töitä ja lähettäny opelle harkan arvioinnin täydennyksen.
Huomenna vielä vapaata ja sit keskiviikkon kouluun ja järkkäkurssille ! Sitä onki täs jo pidempää odotettu, Perjantaina kans on mahtisuunnitelmat ku pidetään jätkienilta mun luona kera alkoholia ja pelejä. jes jes .

Tuntuu et mielentila on ollu huomattavasti parempi viime aikoina, lääkkeet taitaa toimita mut silti ahdistaa monetki asiat. Enny taas tiiä, asiassa pysyminen tuottaa edelleen ongelmia, huomaa ehkä miten tänki postauksen kirjotaminen aiheellisesti menee miten sattuu.

Yukicon kans lähestyy ja cossit on ihan liian kesken, motivaatio oli korkeella yhes välis ja sain paljon aikaan mut nyt taas se on dropannu.

Joo'o en tiiä, alan koht pikkuhiljallee syventyy enemmän noihi vloggauksii. Lappeenrannan taannoisesta reissusta lupailin videota mut jonku takia ääni ja video ei halunnu pelaa yhteen joten koitan sitä täs sometime editoida kuha kerkiän.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Life is a bitch, so learn how to fuck it

Viikko on kulunu iha usvassa, oon painanu töitä ja ja vapaa-ajan viettäny koomasesti nii väsyneenä etten oo pystyny ees nukkumaan. Perjantaina sit hyppäsin junaan ja nyt oon Lappeenrannassa, Sunnuntaina on sit suunta kohti kotia takas.
Oon täs kuvaillu klippejä, eli ens viikolla on luvassa viikonloppu lappeenrannassa video! wupwup

Uutta harjottelupaikkaa ja kesätöitä oon yrittäny hommata ja tosiaan panostanu niite viesteje laittamiseen... Mutta eipä mistää oo taaskaa kuulunu mittää. God dammit että pitää olla taas hankalaa.

On hyvä yrittää kehittää kirjotus ideaa täs samal ku kirjottaa, pysähyn vaa välillä tuijottamaan ruutua mitään tekemättä ja jäädyn. Aiheita olis mut mistään ei oikeen saa otetta et mitää sais aikaseks.

Viettelin viime lauantaina yksinäistä iltaa kera netflixin
Kouluhommiaki oon yrittäny puuhailla, harkan arviointisuunnitelman lähetin, OET-osaamisen viimesen tehtävän kirjotin puhtaaks ja lähetin... mut muihin rästeihin en oo päässy puuttumaan. Ruotsin tehtäviä en saa ennen ens jaksoa, äikän ope ei sit lopulta koskaa laittanu mulle niit tehtäviä enkä oo jaksanukkaa ees kysellä niitä ja fyssa/kemia opee pitäis ottaa viel ylipäätää yhteyttä. huoh.. Mitää ei jaksais mut ois vähän niiku pakko.

Ens kuun yukiconki painaa jo pikkasen päälle, lauantain cossi on viimeistelyä vaille valmis ja sunnuntai on ehkä puoles välis, materiaaleja pitäs lähtee hommaa mut äh ei vaan jaksais.

Hommasin ittelleni kans ukulelen täs kuluneel viikol ja aloin jo vähä teistailee miten se soittaminen sujuis näin parin vuoden tauon jälkeen, vähän oli hakoteil eikä otteet toimi nii nopeesti ku ne on enne toiminu.. Harjotusta harjotusta ja toki on tilanne vähä eri ku ei se soitin kummnkaa mikää kitara ole. Vaihtoehtoja ei vaan kauheesti ole nyt ku toi ranne on edellee aika arka.

Mutta tällästä tällä viikolla, vähän simppelimpää ja perinteisempää postausta!



sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Blackbird singing in the dead of night~

Sunnuntai sunnuntai, viikko on kulunu töissä, tapaamalla uutta lääkäriä ja Moriartyn väkertämisen parissa.
Shortly told oon iha naatti ku sain torstaina uudeet lääkeet ja niillä on ollu aika vahva väsyttävä vaikutus kuten peloteltiin, en siis oo oikee saanu mitää aikaseks ku nukkumaan meno venyy suden tunneille ja herääminen on hemmetin vaikeaa enne iltapäivää... Tekee tosi hyvää töille mut onneks kerranki siellä päässä ymmärretää ja voin tehdä töitä omalta koneelta :)

Mutta nyt siihen tämän viikon aiheeseen, kirjottaminen veny tosiaan vähän kaiken muitte hommien kanssa sekä pohtien et mitä hittoa voisin ees tälle viikolle kirjottaa... Vlog ideoita löytyy hitosti mut päätin olla tekemättä niitä ennenku saan sen uuden kameran postissa.
Päädyin sit täs hiljattain selailee vanhoi kuvia ja aloin miettii miten paljon oon vuosien mittaa kaikin puolin muuttunu, aattelin sit väkertää tän viikon postaukseen vähän kuvien muodossa "me during the past years"

So, here we go!


Alotus kuvana lähetää kattomaan vuotta 2011 talvi ja liimane-emoletti

2011 syksyllä (vai oliko liki kesää) ajoin Evellä ittelleni poni ajokortin
mun kisavarustus oli aika fab

en osaa saoa tähän mitään... sain lasit alku syksystä 2012

talvi 2012-2013 oli mun ja möllin eka yhteinen

Amis minä justTraconista palanneena vuonna 2013 syyskuussa

pre The GazettEn keikka look ja kampin terminaali
olikos tämä alkutalvi 2013(?)

Syksyä 2013 yhä
also toi emo-otsis oli näemmä pidempi ku muistin :D

Halloween 2013 ja opistopirskeet
tästä puuttuu mun verinen huivi ja näemmä kädetki jo pesty :D

Tammikuu 2014

Ja ruhtinaallsesti tammikuussa 2014 vedin kaiken pois

Broidien valmistujaiset loppukevät 2014

alkukesä 2014 ja eka työpäivä leirinvetäjänä

Heinäkuu 2014 ja mutsin kanssa Italiassa

samaa reissua ku edellisessä

Insane flatmates helmikuussa 2015 sekä awkward cats
Kesällä 2015 Lontoo ft. mom
Kesällä 2015 läheteltii Ylvan kanssa tyhmiä kuvia toisillemme

Alku syksy 2015 ja confused cat

Ja sit uusin tässä kuluneella viikolla otettu 2016 starter pic

Paljon on tapahtunu vuosien mittaan ja paljon on ollu muutosta ja edistystä! Ens viikolla hopefully pääsen jatkamaan kuvailu operaatioita jos se kamera tulloo ja niitä sitten myös jatkossa!

until next time!

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

It's always darkest before the dawn

SO! Oon harrastanu uuden vuoden lupauksia niin pitkään ku muistan, enkä mitää lässynlää etsin rakkauden bullshittiä vaan ihan oikeita tavoitteita vuodelle. Mun ongelma kyl rehellisesti on vaa siinä et joko jossain välissä vaa unohan ne tai sit kiinnostus yhtään yrittää katoaa.
Joka vuosi kans lupaan yrittää panostaa niihin, let's see if this year I finally get them done.


New years resolutions 2016

1. Quit smoking
Tätä tuskin tarttee kauheesti selitellä. oon lähteny nyt jo vähentää, astmaatikkona ja muutenkin keuhko-ongelmaisena en tiiä mikä järki koko hommassa on tähänkää mennes ollu, mut nyt oon päättäny ottaa itteeni niskasta kiinni

2. Valmistu amiksesta
Tällä hetkellä valmistumisen pitäis tapahtua ajallaan toukokuun lopussa, as in saan kaikki rästit tehtyä ja tehtävät lähetettyä, sekä jäljellä olevat harjoittelut suoritettua kunnialla loppuun.

3. Matkusta ulkomaille
Tallinnaan matkasta on ollu jo kavrujen kaa puhetta, sekä mutsi on kyselly perinteisestä kesäreissusta. Tarkotuksena on kumminki vähä nostaa leveleitä tulevalle vuodelle, tavoite on siis käydä vähintään kolmessa eri maassa ja niistä ainaki yhen täytyy olla kokonaan uusi. Toi uus maa on tässä se haaste ihan vaan koska, joo... On tässä pennusta asti tullu reissattua aikas paljon.

4. Get your f*cking shit together man
tarvitseeko selittää..

5. Käy Rollossa sukuloimassa ja trippi Leville
Oon srly ollu tosi huono viimesee viitee vuotee käymää lapissa ja aattelin nyt, ku oon tässä hiljalleen saanu suhteitani pappaan kuntoon jo vähän, et olis aika yrittää vähä maakunta matkaillakki. Levin mökilläki olis aika jees käydä once in a while

6. Osallistu vähintään 2 cosplay kisaan
Tänki homman suhteen on pitäny jo pidempää ryhdistäytyy, maybe now it's finally time for it

7. 3 täysin uutta cossia
Siteeraan edellisenn kohdan perusteluja

8. Aloita käymään salilla
Tarkotus on ollu jo pidempää joten jos sitä nyt lähtis etenee varsinki ku f24/7 avaa tiksii täs kuussa uuden salinsa. Jayn kanssa ollu jo puhetta et alettas yhes käydä ainaki välil

9. Uusi sohva
Herran jumala mun nykyne sohva pitäs tuhota, se on karmees kunnos ja se on karmeen näköne ja kaikke. huhhuh

10. Ensimmäinen leima!
Oon finally päättäny minkä mun tatuointi suunnitelmist aion ottaa ensin ja mihin. Siitä varmaa saisin aikaseks ihan omankin postauksen mut heh, oon päättäny nyt jo alotellaa keräilee tota tatuiointi kassaa kasaan ja heti ku se alkaa olee kerätty ni eiku varaa aikaa!!

Siinä siis mun tän vuoden lupaukset.
Taputan myös itseäni selkään sillä  tulipahan tässä hommattua se kunnollisempi videokamera! Tilasin netistä ja se hopefully tulee joko ens viikon lopus tai sitä seuraaval viikol.. Sormet vaa ristii et se on nii hyvä ku olin ymmärtäväni.

Jesspas, tällä viikolla oon jo ehtiny käymää töis, ollu kipeenä ja hakenu kaverille kanin nurmijärvelt. Loppu viikko menee töis ja perjantain viihteelle ^^

God haluaisin vain nukkua

lauantai 2. tammikuuta 2016

New year, same bullshit

Holá! Parin kuukauden kirjottelu tauon jälkeen teen paluun (taas) videon muodossa jolla yritän vakuutella ainaki itteni että yritän pitää tätä sivua yllä. Pahoittelut jo etukäteen :D
Laatu on perinteinen -10/10. kerranki ääni toimi jopa melkee hyvin mut sit kuvanlaatu ja valaistu kusi kaiken muun. Forgive me, suunnitelmissa on kunnon videointilaitteiston hommaaminen kuha ryöstän pankin.


Voisin nyt yrittää harkita sitä kunniallsita nukkumaan menemistä mutta... We'll see about that!

Stay tuned, I'll be back!

torstai 29. lokakuuta 2015

Halloween is coming


On ollu taas niin kiire kaiken kanssa etten oo ihan varma että kestääkö pää. Viimesen kuukauden sisään on ollu autokoulu, muutto, pakkaaminen, kaverisuhteet, nyttemmin tauolle jäänyt parisuhde ja kaikki ne kiireet mitä tuleva valmistuminen pitää sisällään....
Inssi ei mennyt ekalla läpi mutta huomennä pääsen jo yrittämään uusiksi. Tiistaina käytiin pienellä porukalla dtm'ässä ja voisin kyllä sanoa että en oo enää varma mitä ajatella :'D Don't get me wrong ilta oli mahtava ja oli hauskaa, seuraavana aamuna ja myönnettävästi jo kotiin (note koti meinaa kaverin kämppää) lähtiessä kirosin itseäni, avuttomuuttani ja pihalla oloani. Ehkä se tästä vielä, lauantaina luvassa on uusia tuulia ja alias Wingwomanini tulee Mikkelistä :D Lupauduin jo auttaa sitä ettii stadin "kuumimman kollin" jostai.

En tiedä mitä kirjottaa, mun päässä hakkaa miljoona asiaa mitkä pitäs selvittää mutten halua. Oon myös taas löytäny itsestäni asioita mistä en tiiä tykkäänkö vai en. Paineet on kovat monen asian suhteen. Eilen oli myös ehkä jossain määrin vähän hämmentävää, kaverilta krapulassa lähdettyäni nimittäin hyppäsin OMAN autoni kyytiin, broidi tosiaan toi mun synttärilahjan tänne. Samalla sit tuli ukko ja toinen broidi koska ne haki samalla mun kuukaus sitte pöllityn mopon ja vei sen korjattavaks Lepraa.. Mopon haettua mentiin sit Jäken Martinaa syömää ja jokainen tilas oluen, tasottava oli tarpeen. Jotenki tilanne oli vähä koomilline mut oli iha mukavaa, naureskeltii vaa ku ukko oli sitä mieltä ettei se tilanne voi olla mahdolline et vastaha me oltii seurakunnan kerhossa viipottamassa ja nyt me istutaan sen kaa oluella. Time flies!

Siitä sitte mentii mun luo kahville ja jauhettii paskaa, Atte kans luovutti Paskatin molemmat avaimet ja ton omistajuuspaperin minkälie minkä vien huomen sit katsastuskonttorille samal ku meen suorittaa sitä inssiä.

Ja jos joku miettii et mitä vittua mä valitan valmistumisen tuomasta stressistä vaikka en näemmä ees käy enää koulussa, niin tosiaaan. Hain tiistaina ittelleni sairaslomaa ja maanantaina meen hakee sille jatkoa käymällä juttelee koulupsykan kanssa. Jippii...

Tän kummemmin en ny taas osaa tai jaksa kirjottaa. Taidan lähtee syömää ja keittää kahvia että jos tästä vaikka ehkä jopa alkais heräilee, sit pitäs viel käydä ostaa savukkeita koska mysteerisesti koko aski meni baari-iltana.. Siitä sit viel ajotunnille ja ilta menee pakatessa.
old but gold <3

ugh

tiistai 30. kesäkuuta 2015

so here we go again~

Ehkä maailman upein pysäytyskuva :D mutta ottakaa tässä blogaajan tylsyyden kunniaksi aamu koomainen vlog päivitys...
Laatu on tosiaan aika tiedätte kyllä mistä mutta vätys ei jaksanut hakea kameraa ja tietokoneen oman kameran laatu on tämä.... :/ kestäkää!

yritän tässä nyt oikeesti alkaa taas aktivoituu tän kirjoittamisen suhteen mutta katsotaan miten onnistuu :D muutama erikoisvlogi päivitys on suunnitelmissa eli on kyllä ideoita ees vähän taas !

torstai 18. kesäkuuta 2015

Back in the city, I used to call home

ALL TIME LOW - RECKLESS AND THE BRAVE


Long live the reckless and the brave
I don't think I want to be saved
My song has not been sung
So long live us

Looking out at a town called Suburbia
Everybody's just fighting to fit in
Little rats running mazes, having babies
It's a vicious little world that we live in
Looking back at a life on the other side
I realize that I didn't fit in
Didn't hate it but I didn't quite relate it
To my precious little world

So long live the reckless and the brave
I don't think I want to be saved
My song has not been sung

And long live the fast times, so come what may
I don't think I'll ever be saved
Our song has not been sung
Long live us

Breaking out of a town called Suburbia
I remember everybody always saying
"Little brat, must be crazy, never make it
In our vicious little world"
Still I'm leaving
Got a van, got a chance, got my dignity
Got a dream, got a spark, got somewhere to be
Take a breath, say goodbye
To their precious little worldb
(And say goodbye to me)

So long live the reckless and the brave
I don't think I want to be saved
My song has not been sung

And long live the fast times, so come what may
I don't think I'll ever be saved
Our song has not been sung
Long live us

Long live us

Long live the reckless and the brave
I don't think I want to be saved
My song has not been sung

Paljon on tapahtunu taas lyhyessä ajassa. Niin hyviä kuin ei niin hyviä asioita. Aloin maaliskuussa seurustelemaan ja kas kummaa ollaan edelleen yhdessä. Ollan jopa ylitetty se kaikki on pinkkiä kukkia vaihe ja jopa oltu huonoissa  väleissä but everything is still fine. 
Olin töissä, töissä meni hyvin  vaikka oli iha saatanan rankkaa.. kesäduunia ei tullu mut puuhaa on ollu conien, kouluhommien viimeistelyn ja matkustelun kanssa. Olin just about  viikon Saaralla Mikkelissä ja nyt luuhaan reilun viikon  mutsilla hoitamassa koiraa ku se hiihtää maailmalla.

Pitkää tekstiä ei taaskaan valitettavasti  tule... tablella kirjoittelu  on raivostuttavaa! 

Jaaaaaa melkeen unohdin, hyksistä kuuluu  sekä hyvää että huonoa. Sain diagnoosin  toukokuun lopulla ja heti seuraavana maanantaina kävin maistraatissa ilmoittamassa uuden nimen, kelakortti on tullut sekä passi joka uusittiin lontoonreissua varten. Polille olen myös saanut ajan elokuun lopulle. Suurella odotuksella :D  Huono info tuli sitten tänään, sossuni ilmoitti tänään että sai tiedon jäävänsä perhevapaalle tänään jonka johdosta työntekijäni vaihtuu. Eihä tässä muuten siis mitään mutta tiiän itekki olevani niitä ihmisiä jotka eivät luota niin helposti ja tästä persoonallisuus/trauma/ongelmastaha psykologinikin sanoi että terapiaa voisin vakavissani harkita. Nojaa, oon siinä uskossa yhä että suurinosa hyksin työntekijöistä on mukavia, mutta mun kohdalla on muutenki vähän haikee olo,  koska Minna oli oikeesti eka mun "työntekijöistä" joka sai asioita eteenpäin ja hänen kautta oli helppo hoitaa hommia.

Vitusti liikaa kirjotusvirheitä mut armahtakee ne :D  table on tuskaa

Until next time!
old but gold ♡

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Minäkö päästäni terve?

"Kirjotan viel sen kokonaisen tekstin tästä ja laitan sen Minnalle. Mun osalta onnea loppu käynteihin ja nähdään toivottavasti parin kuukauden päästä hoitokokouksessa!" 
Tämän iloisen loppu tervehdyksen sain sitten psykologiltani viime perjantaina, kaikki on päällisin puolin kunnossa eikä missään oo enää mitään ongelmaa. Kuulemma mun realismintaju on täysin kunnossa vaikkakin siinä on parannettavan varaa. Miksei musta tunnu että kaikki ois kunnossa? Vai johtuuko se vaan siitä että on viimeset viis vuotta kärsiny kaikesta mahdollisesta paskasta pään sisällä ettei sitä vaan osaa ajatella että olisi viimeinkin kunnossa?



Todellisuuden ymmärrän, masennus on ohi, lievät skitsofreniset piirteet on poissa ja jopa mietin omaa tulevaisuuttani ilman että se painais jotenki mieltä tai olis kauheen synkkä. Toinen syy voi olla että mun terveen papereita hejastaa pikkunen mutta. Itseasiassa tarkalleen kaksi muttaa, ja niitten nimet on keski-vaikea paniikki/ahdistushäiriö sekä kykenemättömyys kokemaan suuria tunteita/käsittelemään niitä.
Oon viimeset viis vuotta tosiaan tapellu erityisesti ton paniikkihäiriön kanssa joka on kuulemma psykologin mukaan johtanut mun nykyiseen hankalaan sosiaalisfobiaan, sen on annettu viel pahentua koska aikoinaan eksotella niitä ei kiinnostanu muu kuin sen masennuksen hoitaminen. Thank goodness se otetaan viimeinkiin hoitoon ja siirryn piakkoin lääkitykseen sen kanssa.
Tolle toiselle mutta kohdalle puolestaan ei vaan voi minkään. Kuulemani mukaan joko elän sen kanssa loppuelämäni tai sit se alkaa pikkuhiljallee häviämään mut mitään ei voi tietää etukäteen.

Mutta eipä siinä sitten ihmeempi! muutoin viikot on kulunu tuolla helsingissä ramppaamiseen, kissojen juoksuaika ulinaa kuunnellessa ja työharjottelu paikan ettimiseen. TOP-paikkaki viimein tuli hommattua, tai siis viimein joku suostu ottaa. Se on sit kaheks ja puoleks kuukaudeks suuntana Hyvinkää :3
Sen ihmeemmin en oo kavereita kumminkaan nähny, Saara tosiaan oli täällä ton viikon ja sitä edellisen viikon olin ite Mikkelissä sen luona ja siin tuli nähtyy siel olevii kavereita. Täällä päässä ei oo sit ketään tullu nähtyy.... itseasiassa koko tänä aikana sen jälkee ku muutin. nojaa kaiketi mut on ollu helppo unohtaa. Tai sit tää on taas niitä juttuja mistä oon kuullu jo monta vuotta. "Noku sie et ikinä laita viestiä" "siusta ei koskaan kuulu mitään" "ehä mie siulle laita ku et siekää koskaa laita miulle"
Nää on just niitä hetkiä ku mieli tekis vaa hävitä ja ollaa sille fuck this shit muutan antarktikselle ja jään sinne yksinää. Mä en ole kykenevä pitämään yllä sosiaalisia suhteita varsinkaan yksin, mä en ole kykenevä aloittamaan keskustelua muiden ku niitten ihmisten kanssa joille juttelen koko ajan (eli Saaran), mä en ole kyenny siihen vuosiin vaikka haluaisinki, enkä tuu olee kykenevä siihen jatkossakaan. En, ellen jonku itsesatuttamisajatuksen kautta haluais aiheuttaa itselleni ahdistuskohtausta. Mä kammoan ajatusta laittaa ihmisille viestiä vaikka miten läheisiä oltais JOSKUS oltu, mä elän jatkuvassa paniikkikohtauksen pelossa ja yks niistä laukasevista tekijöistä on ihmisille viestittäminen tai soittaminen.
Mä koen jo pelkästään siitä ihan järkyttäviä ahdistuskohtauksia ku nään että joku on tyylli "nähny" sen viestin muutei vastaa. I'm not wanted around ppl and I know it.

Tällä kertaa vähän lyhyemmin,
UNTIL NEXT TIME! see ya!

tiistai 3. helmikuuta 2015

It takes courage to grow up and become who you really are~

Reilu kuukaus vierähti nopeesti. Paljon olis ollu kirjotettavaa mut aikaa ja motivaatiota en oo kyenny löytämän.

Lyhyesti sanoen kuukauteen on mahtunu kavereita, niin uusia ku vanhoja, koulua, muutto hommia, conittamista, työhakemusten lähettelyä kaikkialle ja jopa yks työhaastattelu josta tuliki voitto kotiin. Mulla on ollu tosi vähän koulupäiviä hyväksilukujen takia ja ne harvat päivät ku on ollu koulua nii on ollu ihan mukavia, motivaatio kouluun lähtöön ja opiskeluun on vaan kadonnu. Thank goodness täs on enää tää viikko, sit alkaa kahen viikon loma, sit on taas kaks viikko koulua ja sit alkaa työharjottelu joka mun kohalla kestää koko loppu kevään. Work work work.
Kämppikset on ihan normaaleja
Kauheesti en oo uusiin luokkalaisiin tai muutenkaa uusiin ihmisiin silleen tutustunu, muutamiin pidempiaikaisiin tuttuihin vähän paremmin ja sillee. eniten oon ilonen siitä et vaik muutin pois Mikkelistä nii kaverit jäi. Ei mee päivääkään ettei Mirva laita viestiä jostai viasta ja Saaran kanssa laitetaan samaa paskaa jatkuvasti kuten ennenkin. Eli muutto teki sen minkä pitikin, kykenin jättämään mun elämää myrkyttäneet ihmiset taakseni ja pitämään ne tärkeät yhä lähelläni. Tuskaa tässä on toki ollu, päivääkään ei nimittäin mee ilman etten kerran ees huomais pysähtyväni miettiämään ikävääni Saaran luokse tai miettiväni et miten kiva ois nähä sitä taas. Se on onneks ihan pian korjattavissa, meen nimittäin viettämään lomani sen luo ja sit ku niil on loma nii se tulee tänne. Puoleentoista kuukauteen kun ei oo nähny nii ikävää ei voi sanoin kuvailla.


Täs on muuten mei joulukuusi... Petteriki sala kuvattu

Jotain muistoja jäi Paukkulasta




En pysty ees sormineni laskee monta työhakemusta oon laittanu kuluneen kuukauden aikana. Tasan tarkkaan yhdestä tuli vastaus ja sieltä kuoriuduinkin eilen yhtenä palkattuna, eka vuoro on launtaina ja myönnän että jännittää. Mun työnkuvahan on siis että mennään yhen toisen nuoren kanssa käymään kahessa Vantaan hoivakodissa vetämässä muistisairaille vanhuksille virkistystoimintaa.

Mietin tässä parran kasvattamista xd
Kissat on kans kasvanu hirveesti, mun pikkusista on kuoriutunu aikuisia naisia. haaaaaah not. Yhtä idiootteja, yhtä ärsyttäviä ja yhtä hermoja raastavia kuin aina ennenkin, kokoa on tullu lisää ja Aoi on alkanu pitämään kauheaa meteliä jatkuvasti. Syynä varmaan se et se on oppinu vastaamaan ku sille puhuu, kumminkin kämppikseni Noran kanssa höpötetään niille jatkuvasti.

Mulla on ollu kans tässä kuluneen kahen kuukauden aikana maaninen vaihe menossa joka onneks alkaa nyt hiljalleen lievittymään ja alan palaamaan normi elämään, ihan kiva saada vähän ajatuksia järjestykseen ilman et lauseet pysähtyy siihen et orava juoksee puussa. Seesteistä vaihetta on tosiaan kaivattu ihan sairaasti.
Mulla on kans HYKSin lääkäri käynnit alkanu tässä joku aikaa sitte, alkaneet ja loppuu kans kohta. Psykologin kanssa viimenen tapaaminen on ens viikolla ja saan varmaan tietää prosessin loppu aikataulun kans ihan parin viikon sisään. En voi kuvailla miten pikku hiljaa oon alkanu rentoutuu ton asian kanssa, valmis diagnoosi on kohta mullaki eikä tarvii enää selitellä asioita pitkien kaavojen kautta. Vuosien taistelu joka alko syntymästä alkaa pikkuhiljaa olla loppuun taisteltu ja mulla on vahva tuntemus omasta selviytymisestä.
Ei sen kummempia nyt helmikuun alusta, yritän muistaa kirjottaa taas vähän useemmin....
Seuraavaan kertaan sitten! MATA NE!


tiistai 23. joulukuuta 2014

Do not speak to me of dragon fire~

Hiljaiseloa, kiirettä, juoksentelua ja sairaalloista stressiä. Sitä mun kulunu kuukaus(vai kaks) on ollu. On pitäny tehä kouluhommia miljoona, hoitaa asunto asioita ja miljoonaa muuta. Kouluhommat tuli viime tippaan tehtyä ja viimeset kurssit kirjattu opintorekisteriin, eropaperit kirjotettu, uus vuokrasoppari kirjotettu ja kämppä purettu laatikoihin. Oikeestaan ainoot rauhalliset hetket jollon oon jättäny nää stressit pois on ollu ku ollaan hypätty Saaran kanssa rakkaaseen keski-maahan mahdollisesti viimeitä kertaa ja jääty sinne, Battle of the five armies tuli nähtyä kahdesti ja sen ohella ollaan istuttu, katottu vanhoja hobitteja/LOTReja ja kyylätty behind the scenesejä. Aina välillä tuli siis leijailtua siellä maailmassa, kaukana kaikesta tästä kiireestä, mut sit aina iski raakatotuus ja kiire alko taas.
Ainii ja sit on vielä joulu ja sen tuoma kiire. Se on onneks ollu rennompi ku edellisinä vuosina, vein kissat mummolle ja oon ite äitillä joka ihme kumma kerranki päätti ottaa joulun rennommin, ainakin vielä..... Lahjat on hankittu ja pitäis enää paketoida.
Ja se joulukiinnostus/fiilis skippas mun yli taas tänä vuonna, haluisin vaan nukkua ja istua pää pilvissä, tehdessä tulee vaa mieleen et parin päivän jälkeen on nokka kohti mikkeliä, Kamojen siirtäminen autoon ja suunta kohti uutta kaupunkia, uutta kotia. Sit menee viikko ja alkaa koulu, uudet ihmiset uusi paikka. Ei vittu mihi oon itteni taas sotkenu.
Sinänsä odotan innolla, sinänsä en. Tosiaan eniten ehkä stressaa nyt se että eilen tuli kelasta kirje.
Koska mun mutsilla oli nii korkeet tulot viime vuonna, mä menetin koko opintotukeni. Sinne hävis kaikki mun rahat ja nyt oon vähä peloissani et mitä teen.
Porukoilta tuskin tulee tulemaan paljoo mitää tukea tähän asiaan, mutsi ku luki sen kirjeen nii se vaan tokas et mun on lähdettävä töihin.
En halua
Ahdistaa niin vaan helvetisti koko ajatus ja musta on tuntunu eilisestä asti et oon nyt niin lähellä et pää räjähtää tän kaiken keskellä. Ilmeisesti mutsille ei riitä et joudun selviytyy uudessa kaupungissa ja uudessa koulussa vaan siihe soppaa pitäs heittää vielä stressi työpaikan ettimisestä ja sit jos se löytyy nii niistä töistä....
Argh, en voi muuta sanoa.


Lee Pace, one of my ultimate favorite actors :3