Näytetään tekstit, joissa on tunniste otaku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste otaku. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

kiikuna kaakun rajalla, puolimielet hajalla~

The Lawless Darkness jää tauolle. En osaa sanoa kuinka pitkäksi aikaa vai loppuuko kokonaan. Syy olkoon nyt suuri salaisuus, en jaksa alkaa sitä enää sen pahemmin valottamaan.

MUTTA

Jatkaa omaa kirjoitteluani vielä josssain muodossa, alan pitämään 90%sta cosplay blogia, kattoo ny miten kestän aiheessa mutta tarkoitus olis pitää sitä blogia aiheena tämä otakuiluni, eli cosplayta, animea, mangaa, coneilua ja muuta random pölinää aiheen monesta laidasta
--> linkki siihen jos kiinnostaa on tuossa Be Different, Be You

Ja, mahdollisesti jatkan kirjoittelua Ravatessa Roiskuun puolella yhä, jos joltain on sekin menny ohi nii kyseessä on siis vanha tauolla ollut raviblogini. Melodyn päähänpistot alkaa siis mahdollisesti löytää tiensä taas sinnekkin :)
--> Ravatessa Roiskuu

sepä se siinä sitten.

Sayõnara, Mata ne!
Santtu kiittää kahdesta vuodeesta ja kuittaa~

torstai 27. helmikuuta 2014

You have to feel the art, and the true art is an EXPLOSION~

Olen edennyt elämässä! eiku.... Cosplayssa! Mut kai se on elämä jollain tapaa :D Sain täs siis kuluneella viikolla muuttamis hommien ohella kauheen energialatauksen.

Testing
Alotin muotoilemalla (saakeli sitä karvan määrää) Hirokia varten päättämäni peruukin, otan käyttöön saman jota käytän Yanasessa ("käytin" cosplay-tanssiaisissa). Väri on aavistuksen väärä, mut saa kelvata. Leikkelin sitä siis ja ohensin aika reippaasti. Hitto se on vieläkin ihan karseen tuuhea, mut pitää seuraavaks ottaa aineet litistämiseen käyttöön koska muuten siinä ei oo sitä hiusta enää yhtään! Sit kattelin vähän kokonaisuutta, housut on sen suhteen vähän auki. Jos muistan nimittäin oikein nii Hirokilla taitaa yleensä olla ruskeat farkut jalassa, mun vaihtoehdot on joko olla välittämättä siitä ja mennä perus mustissa, tai käyn Aten vaatelaatikolla viemässä ne sen :D Muihin hommiin nimittäin menee niin paljon tota rahaa ettei oo rahaa hankkia niitä..... :/
Original




tossa on ehkä puolet siitä lopullisesta määrästä :D
Peruukin ohella alotin yhen ikuisuus projektini, jonka olis itseasiassa tarkotus valmistua tänä vuonna coniin. khrm.... Siis Kakashin ANBU-version. Sain siis aikaan yhessä illassa ees jonku näköset käsisuojat, tai ne valkoset jutut mitkä lie... niihin sattu kankaat olee valmiina ja pahvia löyty (mitä nyt muutto kamoja jäi yli) Mallailin ne ja ompelin sit kiinni. Kaikella järjellä niitten kuuluis olla pidemmät, mut innostuin tekee sillo joten joko käytän ne kumminki tai sit teen uudet jossain välissä.

Kaavapaperi kiinni kankaaseen

Ku ne oli jotenki ommeltu nii teippasin vähän pahvia ettei se hohda läpi :3 näyttää hölmöltä :D

Tollaset niistä tuli mut kattoo ny mitä teen

Alotin kans sit vähän aivotyöskentelyä muuhunkin, Selailin siis ebaytä peruukkien suhteen, ahahahahaha omalla tukalla ei enää cosseja tehdä, siis millä tukalla? mutta siis, sen lisäks pohdin sitä Rin Matsuokan toteutusta ja tulin siihen tulokseen että jahka saan rahatilanteen vakautettua niin suunta vie kangaskauppaan.

Aivot raksuttaa, mitäs muuta. No testasin vähän vajaata kokonaisuutta tulevasta Shizuo Heiwajima cossista, peruukki puttuu ja rusetti mut muutoin se onki valmis. :3
Yritin olla vakava


+meinasin kuolla nauruun. Oon suunnitellu sitä vanhaa teto-kigurumiani sillä että muutan sen edessä olevan karvareuhkan osittain niskan puolelle ja eteen kolme isohkoa "teko"karvanappia. Ongela on siinä et haluun sen puvun eka jotta voin mallata, muuutttt se on edelleen Traconin jäljiltä Nealla joten.... Noh, haen sen huomenna ja sit joku kiva päivä teen ne muutokset.
Oli ihan pakko :DD
Toi on aika valtaisa tosiaan ja sen kaa on tosi vaikee elää ku se on koko ajan eessä, siks teen siitä erilaisen
Monesti pyöritetty kuva, mut siis tossa se kigu näkyy (häntä on piilossa ja ilman karvaa)
Se oli Traconin tokana päivänä Oonalla päällä ja ekana päivänä Nealla.


Suunnittelin pienesti vähän tulevaa vuotta, kaikki on tosin aika auki vielä. Riippuu miten saan mei porukkaa motivoitua, mut koska mimicon on ainakin edessä niin siihen oli suunnitelmat.
Muut mietinnässä olevat conit taitaa olla Desucon, Hypecon ja Tracon. Vielä siis tällä vuodella. Nuokaan ei oo varmoja mut suunnitelmia on aina hyvä tehä. Yritin kans tässä yhtenä päivänä kattoa vähän jotain sitä luokkaa että mitä cosseja mihinkin.

Eli siis.
Mimicon: Rin Matsuoka & Hiroki Kamijou
Desucon: Kakashi Hatake, ?? ja ??
Hypecon: Shizuo Heiwajima
Tracon: Yuu Yanase, Izaya Orihara(?)

Vaihtuvat varmaan vielä :D sitähän ei koskaan tiiä. Miulla ku tunnetusti innostus hyppää ja laskee aina vähän väliä, mut toivotaan ny et saisin tähän jotain tasaannusta ees!

Muita hahmoja mitä oon miettiny mut en oo kyl tainnu ees alottaa muuten ku mietinnällä nii on
(edelleen) Cheshire Cat - Pandora Hearts
Edward Elric - Fullmetal Alchemist
Levi - Shingeki No Kyojin

Ja vakavassa pohdinnassa
Deidara - Naruto.

Levi on suunnitelma tasolla ja toteutuu ehkä kesädesussa, Edward on ollu vaan pikku pohdinta samoin kun Cheshire, Chessun valmistus tosin aloitettu (korvat ja häntä on valmis) mut hävitin intoni sen tekemiseen joten se on vähän auki. Sit on Deidara.. Oon miettiny sen tekemistä todella pitkään mut en oo saanu mitään aikaseks. Mutta seriously, Deidara on hahmo jonka tosiaan voisin toteuttaa. Innostus sen tekemiseen nimittäin palas koska alotin tän ikuisuus projektini nimeltä katso viimein Naruto Shippudenit loppuun..
Koska ollakseni rehellinen nii Deidara on yks miun suosikki animehahmoista
Ollu siitä asti ku alotin oman otakuiluni, vaikka en narutolla sitä alottanukkaa :D 

Mutta joo, tässä nyt vähän cossaamisen suhteen kuulumisia. Palaan nyt muuttohommien valmisteluun, 2 päivää! Lauantaina otetaa sit Masan kaa nokka kohti Mikkeliä ja meidän uutta ihanaa yksiötä :3

Sayõnara!
Santtu kuittaa~

Selasin tumbleria ja löysin tän. Kuolen nauruun :D

maanantai 17. helmikuuta 2014

Well, I'm not happy with myself~

Keinot lievittää stressiä ja auttaa omaa jaksamistaan?? Jossain elämäni vaiheessa en suonu tollasille ajatuksille mitään, mutta tosiaan. Alettuani opiskelemaan kasvatusalaa nii nää asiat on ollu aika keskeisiä. Meillä loppu just elämänkulun kurssi ja sen yks keskeisimpiä aiheita oli mm. stressi, kulttuuriperimä ja jaksaminen.
Mein tentissäkin oli muistaakseni viimeisenä kysytty siitä että miten omaa vointiian voi ylläpitää ja auttaa itseään jaksamaan.
Henkilökohtaisesti oon ite ollu aina niitä ihmisiä jotka miettii ensin muita ja kaikki mahdolliset naapurin mummot ensin enneku suo omalle jaksamiselle ajatustakaan (osa syy kai miks oon tällä alalla.....). Mut tosiaan, miten autat muita, kun et itekää jaksa omaa elämääs?? Oon viime viikkoina stressannu kaikkee muuta, tulevia tenttejä, cosseja joiden pitäis valmistua mut mitään en oo alottanu, kavereitani, taas koulua, asumista, Melodyn liikuttamista ja ollu huolissani yhestä tärkeästä kaverista joka on valitettavasti ajautunu taas sille tielle mistä olisin halunnu sen pelastaa mut en kyenny siihen. Ainii ja vaikka luetellut asiat on pelkkä jäävuoren huippu nii oon kans ollu huolissani isäni jaksamisesta. Eli missä välissä miettiä itseään? Ei sille oo oikee ollu aikaa.
Näiden kaiken seurauksena eilen, olin suoraan sanoen aika heikon paikan edessä. Istuin opistolla, kirjottamisesta ja tentteihin lukemisesta ei tullu yhtään mitään ku pää ei kestäny kasassa, yritin siinä sitten hallita sitä rauhoittamalla itteäni (katoin siis varmaa miljoona jaksoa Soul Eateria.....) mut tuntu ettei mikään vaan auta. Illalla sit lopulta päätin antaa olla ja menin "nukkumaan" jo aika ajoissa. Huonoin seurauksin. Nyt pelottavalta tuntuva ajatus, mut se että eilen se mikä miun mielentäytti oli se että mitä mie teen täällä? Oon ollu hyödytön kaiken suhteen mitä oon yrittäny ja oon onnistunu pilaamaan muidenkin elämiä, vaan yrittämällä olla niissä. Pohdin syvintä syvyyttäni siitä miten kukaan ei varmasti tajuais miun olemassaoloa enneko olisin kuollu, tai poissa tai jotain. Kävin läpi mielessäni kaikki ne vanhat suunnitelmat mitä tein päättäkseni oman eloni, mut lopulta tartuin vaan kynään ja paperiin.

Tänään ku on tullu oltua koulun penkillä, juteltua ihmisten kanssa, käyny tappelees ponin kaa tallilla ja juossu kiirellä bussiin, käyny kaupassa kavereitten kanssa ja kattonu sitä yhtä sarjaa mikä edelleen on miun kestosuosikki (Durarara!! nyt ja aina), sekä lukenu huomiseen tentiin, nii viime yö tuntuu jopa pelottavalta. I know tässä on sama asia ku mitä mun entinen psykologi jakso hokea, miu pitäis seurata omaa jaksamistani ja muistaa se ettei miu kannata olla liian pitkään yksin. Vaikka viihdyn yksin, nii viihdyn kans seurassa. Välillä minun ku ihan kenen tahansa on hyvä olla ja viettää aikaa yksin, mut siitä huolimatta seura tekee hyvää.
En vaan osaa edelleenkään pyytää ihmisiä olemaan miun kanssa tai mitään muutakaan. Ja sit ku oon tarpeeks pitkään ollu yksin, nii seuraan lähteminen vaatii taas niin paljon enemmän.
Mutta joo, tulevasta viikosta voin sanoa että taitaa olla vähän enemmän tekemistä.
Huomenna mennään luokkavierailulle Mikkelin etsivän nuorisotyön toimeen tonne olkkariin, sit yrittäjyyden tentin jälkeen meillä on viimeinen esitys (ainakin nyt vähään aikaan), ja sen jälkeen ainakin olis suunnitelmissa että Mimmi tulee opistolle ja katotaan miun pari viikkoa sitte tehtyä löytöä eli ikivanhaa animea sovitusta nimeltä The Legend Of Zelda. Keskiviikkona on se joku icetapahtuma keskustassa minne mei luokalta lähtee yks ryhmä kisaamaan (oon ite vähä niiko jäsenenä curling osuudessa, ja muutoin varalla), sit torstaina kai kamoja kasaan ja silleen. Perjantaina onki nokka kohti lappeenrantaa (ajattelin tehä viimein ne muokkaukset mun vanhaan kigurumiin ja stailata yhtä peruukkia joka tulee oletettavasti mun Hiroki cossiin) ja lauantaina tulee laumaa pällejä Lepraan!

Argh! Mulla on ongelma.
Koska tuo reuhka jota hiuksiksi kutsutaan
kasvaa ihan tajuttoman nopeasti.
se on nyt liian pitkä ettei kestä pystyssä omineen
mut liian lyhyt ettei lakka tai muut auta....
sdghasjkldklsjdk Turhadun :D


Eli nyt oon ottanu omat jaksamiseni ees vähäks aikaa huomioon, joten kai voin lopettaa tän postauksen tähän ja jatkaa Durararan katsomista... eiku siis kokeeseen lukua... eiku piti soittaa faijalle.... tai jotain :D ehkä vois jo mennä nukkuu... Vanhusta väsyttää :(

Mut ihan mielenkiinnosta, heitän kysymystä. Sinä joka nyt luet tätä, kommenttia kehiin. Miten SINÄ edistät omaa jaksamistasi? Mitkä keinot ootte huomannu toimivan ku pitäis piristää omaa itseään? :)
Drrr!!ssä on vaan niin paljon asiaa.
se ei oo vaan anime, se on taivaallinen anime!

Sayõnara!
Santtu kuittaa tältä osin~

torstai 13. helmikuuta 2014

She's the type who's naturally liked by everybody, totally opposite of me~

Yllättäen huomaan että oon langennu taas katsomaan Junjou Romanticaa. Kakkos kausi tuli katottua putkeen sen jälkeen ku tulin tallilta. Huoh, mulla ei taida oikeesti olla elämää. Nukun, käyn koulussa, meen tallille paitsi tiistaisin ku on harkat ja sit istuksin asuntolassa kattomassa animea. Oon täysin hävittäny mun sosiaalisen elämän, tai siis. Onko mulla koskaan ees ollu sellasta? Ei kai.
Huomenna pitäis lähtee tosin Elinan synttäreille, mutta kattoo ny saako tää lurjus itseään ylös ja kokoamaan itsensä. Meen kumminki koulun jälkeen suoraan tallille ja lauantaina on kans pakko mennä heti päivästä tallille ku on valosaa. Sitä paitsi, ku oon taas vajonnu tähän epäsosiaaliseen vaiheeseeni nii en oo oikee hyvää seuraa. Tai häiritsen vaa tunnelmaa ku istun yksinäni miettimässä et mitä teen siellä.
Nonnii, huomaako? keksisin varmaa miljoona tekosyytä miks olis parempi etten näyttäis itseäni paikalla mut taas, toisin päin. Näkisin kavereita? olisin poikkeavasti sosiaalinen? Viettäisin hyvää aikaa? Nope, en vaan saa itseäni siihen pisteeseen että oikeesti uskoisin sitä, pessimisti perkele. Syyttäisin itseäni kumminkin ku olisin taas ollu nii paskiainen ja jättäny menemättä, loukkaavaahan se on. äh, en taas tiiä. Olo on aika turha.

Mut hei! tein tänään tosiaan jotain poikkeavaa, koska meillä ei ollu ku yrittäjyyden tunnit aamusta nii suunnattii sit Mirvan kanssa aluks lähemäen koululle, josta tuli kieltävä ja sit launialan koululle mistä saatin ehkä. Eli siis TOP-asioita käytiin hoitaas ja paikkoja kyselemässä. Mut sit turhaudun taas, jos paikkaa ei tuu Launialastakaan nii en tiiä minne meen. Paikat loppuu kesken, enkä keksi mitään. Stressaan ja hermoilen sitä jo nyt ihan tajuttomasti. Joku paikka olis kumminki keksittävä ja se paikka olis keksittävä Mikkelistä...




asdfghjklkjfdrghj Jos oikeesti oon rehellinen siitä mitä miulla pyörii päässä nyt, nii hmm. En oikeen osaa taaskaan muotoilla sitä. Turhauttaa? Masentaa? Stressaa? Väsyttää? Ahdistaa? Syrjäyttää? SYRJÄYTTÄÄ?!? onks se ees sana.... no kumminki. Kaikki on vähän ristiriidassa keskenään. Haluun hoitaa opiskeluni hyvin mut samalla haluun vaa jäädä sänkyy nukkumaan. Haluun olla kavereitten kaa ja olla sosiaalinen mut kumminki haluisin vaa jäädä pimeyteen yksin syrjäytymään. Ja sit miul on tää ikuinen vakava ongelma. Kun en puhu, en kysy, en mitään. Miulla on suht hankalaa tallilla tällä hetkellä koska en puhu kenenkään kanssa, en vaan saa suutani auki. Sit kai yks syy miks oon koko ajan yksin on, et en vaan osaa kysyä ketään mihinkään, tai kysyä että pääsenkö mukaan.
Jos joku haluis olla miu kaa nii kai joku kysyis, right? tai siis miu pitäis kysyy? vai äh, ku en vaa tiiä. Tää on itseasiassa aika pitkälti ekoja kertoja ku mietin näin, oon tottunu omaan yksinäisyyteeni. Ei siinä, on miulla ollu melkeen aina ainaki jotain kavereita. Mut yleensä seki on se et ollaan kyl koulul porukassa ja jos jotai sellast on. Mut niiko muutoin? Miul on ollu elämässäni oikeesti ehkä vaan pari ihmistä joiden kanssa oon sillee ollu, hei mennäänkö kahville? tai leffaa? tai hengataanko vaa?

Ehkä siks oon luovuttanu elämäni Melodyn käsiin.. siis kavioihin. Siltä ei tarvii kysyä, se odottaa miuta tallilla, se odottaa vain miuta. Meillä on yhteinen kieli vaikkei sellai puhuta. Melodystä näkee miten onnellinen se on ku saavun paikalle. Se häslää, se luottaa, se rakastaa eikä petä ikinä. Sen kanssa ollessa miun ei ikinä tarvii pelätä sanovani tai tekeväni jotain väärää joka ajais sen miun luota pois, sillä niin pitkään ku osoitan sille miten paljon arvostan sitä nii se antaa anteeks kaikki miu hölmöilyt. Melody on ainoa asia joka pysyy miun elämässä kun kaikki muut hylkää.

Nonii mut joo, mulla katos muuten vähän hiuksia tuossa sunnuntaina. Näyttääkö ihan järkyltä?
(vasen kuva parin viikon takainen ja oikealla oleva otettu eilen 12.2)

Sayõnara!
Santtu kuittaa~

ps. kai avauduin asiasta ennenkin, joten jos kiinnostaa nii selaa postauksia taakse päin, mut huomaa taas että Löydän itsestäni liika samaa mitä JRn Hiroki Kamijoussa on. (Otsikko yks sen quote, He's muutettu vaan She's.ks... Alkuperäisesti Hiroki puhunu Nowakista mutta noh, jätetään se siihen)
Tämä klassinen johtaakin siihen että terve, mimicon suunnitelma taas uusiks. Rin pysyy mutta koska ei tuu olemaan aikaa kumminkaan nii toinen cossini vaihtuu Aobasta vähemmin tunnistettavaan mutta miulle tärkeään hahmoon eli kyseessä olevaan herraan.

Versio vielä vähän auki.
Joko casual Hiroki(eli se opettajalook) tai sit herra pipomies (lol minkä nimen se sai D:)

torstai 30. tammikuuta 2014

I'll be waiting for the day, when I can smile again~

Pohdin tuossa äskettäin että miten mie aikoinani käytin Lappeenrannassa iltani niin taidokkaasti, ettei näille masistelu illoille ollu aikaa.
Harrastukset. En voi tosiaan sanoa että vanha olo, mut tuntuu jotenki et joidenki harrastusten alottamisesta on ikuisuus. Jotkut kestää edelleen ja jotkut loppu.

Jos mietin elämääni nii vois todeta että teatteri on ollu miulle enemmänki ku elämäntapa, en oo ihan sata varma mut tänä vuonna taitaa tulla se 11-vuotta täyteen. 11 pitkää vuotta siitä kun alotin ekan kerran
Estradin musateatteri ryhmässä. 11-vuotta sisältäen valmiita tekstejä kuten mm. Peppi Pitkätossu ja Lasten Dracula sekä omia tekstejä kuten Tulex vai Jääx? ja Rikki & Rakastettu. Vuosia Estadin listoilla mukana teatteri puolen lisäks bändilinjalla ja niillä muutamilla koreografia tunneilla mitä määrättiin kärpäsviikoilla. Ja nyt tää viimeisin "vuosi" täällä Mikkelissä. Ihan erilaisessa ilmapiirissä ja ihan erilaisessa ryhmässä ku koskaan ennen.

Toinen pitkään kestäny harrastus taitaa olla hevoset.
laskeskelin äsken et siitä ku ekan kerran menin ratsastustunneille nii on 7-vuotta. Verrattuna siihen et olin estradilla vakiokävijä nii talleja oon vaihtanu aika saakelin monta kertaa. Kiersin kaikki Lappeenrannan isoimmat (metsälä, Kiwigo, HUBS) ja sit niitä pienempiä (simola, rapon ja parit yksärit), kunnes alunperin vakiinnutin paikkani kolme vuotta sitten Sarpalta josta löysin sen ajopuolen. Sekin harrastus taitaa olla aika elämäntapa, onhan kumminkin tuo oma kavioeläin ollu ajantuhlaajana kohta 2½-vuotta :3

Mitä muuta? En voi laskea enää kahta kolmeksi koska siitä on kohta 2-vuotta ku sain tietää etten oletettavasti voi koskaa enää soittaa kunnolla. Kiitos sen yhden ainoan kerran ku putosin Melodyn selästä sen perhanan aidan päälle ja otin kädellä vastaan.. Mulla meni ranne pysyvästi sellaseen kuntoon että se ei kestä soittamista, jos se pahenee nii se voidaan leikata mut tässä jamassa ei vielä. Mutta muutoin, kävin ekan kerran kitara ja basso tunneilla sillo samoihi aikoihi ku alotin teatterin. Enkä voi sanoa muuta ku unelmoin yhä siitä päivästä ku pääsisin takas soittamaa. Musiikki on kumminki todella tärkeä osa miu elämää ja koska lainaten entistä musanopettajaani kuulostan kuolevalta lehmältä nii soittaminen on ollu vähän niiko ainut vaihtoehto :/

Tässäkään postauksessa vissii mitää järkeä ollu :D Tekasimpa nyt jotain perus angstaamisen sijaan. mut tosiaan, Voin kyllä sanoa että tää paikallaan olo ja yksinään oleminen ei oo kauheen hyvä ollu miu mielenterveydelle vaik näitä ns. vapaita iltoja onki ollu vaa pari. Hauska nähä sit jos viimein pääsen muuttaa omaan kämppään et mitä siitä tulee.. Paras vaihtoehto toki olis jos en muuttais kumminkaa kokonaa yksin, mut hitot mihinkää soluun haluu tuntemattomien kaa >.< Mut tosin oon nii paska ihmine et iha ku joku muka haluis asuu miu kaa !
Ois aika unelma :3

Nojaa, Never give in!

Sayõnara!
Santtu kuittaa~
Punaset hiukset + Hullu + psykopaatti + "undertaker" + Aseena kitara = Santun uusin 2D rakkaus :3
Luulin aluks Deadman Wonderlandia tylsäks animeks mut olin väärässä, Genkaku on vaa täydellinen :3

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Life is just begun, now I've gotta throw it all away~

Taas naapurista riita kantautuu
papereistaan Tiina jälleen luopuu
lueta ei, rauhassa ei
tänä yönä ainakaan

Siitä on aikaa ku oon tällä periaattelaa postausta kirjottanu nii otetaana näin.
Huhhuh, viime yö oli täyttä tuskaa. Vanhat uniongelmat painaa taas päälle ja unta ei meinaa saada kun miljoona asiaa painaa mieltä. Viime "yönä" jouduin kans käydä tossa solukeittiön puolella ärähtämässä Haskalle ja yhelle toiselle että olisivat viimein hiljaa... 
Oli aika positiivista, ku aamun opistokokouksessa yks toinenki otti puheeks sen että tosiaan täällä asuu muitakin ja että hiljaisuus tosiaan on klo 22. Ja joo, Anteeksi annettu. Haska teki miehen työn ja pyys tänään anteeks eilistä ja lupas ettei toistu. Toki se ny vähä on ulalla näistä uusista säännöist jotka tuli sen väliaikaisen erotuksen aikaan. että sellasta.
Odotan yhä innolla et millon MOAS saa mulle sen kämpän järkättyä, viihyn opistolla kavereiden kanssa, mut kaipaan sitä kunnon rauhaa. Omaa kotia, paikkaa jossa voin vaikka hillua boksereissa ympäriinsä, seriously... En harrasta sitä kyl muutenkaan :D mut kumminkin, paikkaa jota kutsua kodiksi.


Kesken toukokuisen siivouspäivän
sai puhelimeen viestin äidiltään
isä muutti pois, muutti tänään pois
koita niitä ymmärtää
Ja lähtee ulos lämpimään

Kylmään* Joo, eilen tuli harkkoihi puhelu Atelta että ukko on viimein siirtäny kaikki tavaransa ja miu kamat on siirretty pikku huoneeseen jonka saan viel pitää veljieni talossa. Hauskaha se oli kuulla et jes, mun kaikki julisteet ja piirokset mitä olin seinlle vuosien mittaan keränny nii oli revitty alas ja poltettu. Hei kiitti oikeesti. No okei, osan olisin kyl halunnu itelleni mut ei sit. 
Ehkä tää on hyvä, kaksoset teki sen mitä en ite vuosiin ois voinu, it's the new beginning. Poistivat sen historian mitä en välttämättä kaipaa.
Löysin kuvan yhestä niistä töhöistä minkä olin
seinälle laittanu








Mitä silmät ei nää
sen sydän ymmärtää
totuutta etsii kestävää
Ehkä tänään, ehkä tänään
tähän kaikkeen vaivaan
Mitä silmät ei nää
sen sydän ymmärtää
jossakin kaipaus hellittää
Ehkä tänään, ehkä tänään
joku löytää taivaan

Toissa kesänä, nuotio ja vaahtokarkkeja~
Oon ehkä viimein alkanu pääsemään aloilleni, päästämään irti siitä vanhasta. en meinaa kokonaan. Mut jos totta puhutaan nii erosta huolimatta mietin vielä kuukausia että "entä jos?" Jos voisinkin muuttaa itseni ja tehdä hänet onnelliseksi. Olla se poikaystävä joka olin vielä kesällä. Saada kaiken sen takaisin? Hän kumminkin oli toinen ihminen mun elämässä joka teki musta onnellisen. Mut sit mietin, entä jos mikään ei ookkaan toisin? Musta ei vaan oo siihen, en kykene tekemään jotain toista täysin onneliseksi, mokaan ja morkkaan itteäni pitkään satuttaen samalla toista. En vaan haluu sitä, tieto siitä että joku kärsii mun takia on rikki repivää. 
Mutta onko mulla yhä mahdollisuus? Tehdä sut onneliseksi, ees kaverina. Sanoin asioita täysin rakkaudesta mut nyt sanon etten ota niitä sanoja takaisin vaan aion yhä seistä niiden takana.
Annathan mun yhä auttaa?




Äiti katsoo kuinka vuoteessaan
poika ei tahtois nukahtaa
vilpittömin silmin vuosien toive
rakkaintaan tutkii

Äidin rakkaus? Mitä se on? Mein muori osoitti ensimmäiset äitiyden merkkinsä vuosiin viime elokuussa, ku muutin pois. Silti se puhuu että pitäis mennä kotiin ja kauppaa samalla että lähtisin vuodeksi ruotsiin vaihtoon. Joka kerta mietin että kuka sä oot ? Onks se oikeesti se ihminen joka kasvatti mut, parjaa samalla ettei halunnut nuorimmastaan tälläistä. Onks se tosiaan sama tyyppi joka alko vihaamaan Hettuloita ku aloin seurustella Tommin kanssa, sama tyyppi joka vuosia faijan syrjähypystä huolimatta yritti pitää täydellisen perheen imagoa ja sama ihminen joka yritti saada mut kuukausia jättämään Nean ku suhde paljastu ja nyt väittää miten iloinen oli uutena vuotena ku kokkas sen kaa yhessä.
Onko se äidillistä hakkua jokaista pientä asiaa mitä lapses tekee? 

Helpompaa tää kaikki olla vois
jos meitä vielä kaksi täällä ois
jakamassa kaiken, kokemassa ihmeen
joka laajaan maailmaan
pian nousee kehdostaan
Mitä silmät ei nää...

Tähän en halua kommentoida mitään, sanon vaan että kaipaan mun vanhoja kavereita, kaipaan mun veljeä. Tai veljeä joka ei koskaan selvinny edes tähän maailmaan elossa. Suunnitellaan teatteri porukan kesken Leville lähtöä hiihtolomalla ja yritän koota itseni ennen sitä. Viimeeks oon käyny siellä viel ku kaverit oli elossa. Pelkään että jos mun uudet kaverit näkee sen murtuneen puolen minkä vanhat muistot tuo nii menetän neki, ei kukaan mua jaksa muutenkaan.

Humaus niinkuin tuulispää
jostain saapuu yllättää
ja sen sanattoman kaipuun
se hellästi tyynnyttää

Seison kai huterasti omilla jaloillani, täytän päiväni opiskelun ohella tuijottamalla pää tyhjänä animea ja nytki vietän kaikki illat teattein parissa. Tätä mun elämä nyt on, huojumista masennuksen ja ilon välillä. Pelon ja toivon. Mä kaipaisin elämääni jotain pysyvää, edes jonkun joka vois luvata kestävänsä vaik sellasen lupaaminen onki mahdotonta. 
Tällästä tää elämä on mielenaaltoilu häiriön kanssa, häiriötä koko ihminen.

Näihin tunnelmiin, Sayõnara!
Santtu kuittaa~

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

I wish you could see, that I'm okay. That I am moving on~

Anime lataa joten Santtu alkaa kirjoittaa. Tappelen tässä itseni kanssa, en haluis taas alottaa uutta sarjaa, mut silti päätin että nyt prkl alotan. Eli Highschool of the dead on latauksessa nyt. Yks kaveri kerran mainitsi sen olevan hyvä ja Iiro katto sitä eilen mainiten sen olleen hyvä joten ajattelin että nojaa jos ny vilkasen.

Ollu ihan jännä viikko. Koulut alko taas ja tajusin että kerrankin sellasia aineita että viihyn taas koulussa! Meillä vaihtuu siis aina lomien jälkeen jakso ja nyt alkaneessa on just Psykologiaa, Äikkää, Elämänkulkua, Etiikkaa jne. Ja muutenkin meillä on Tiusasta kahta ainetta joten yay, Tiusanen on siis mein äikänopettaja joka on iha huippu :3 Keskiviikkona siis alko, illasta käytiin sit Heikin kanssa ostaas mulle se linkkikortti (wuhu tuli Mikkeliläinen olo) ja sit käytiin Nuorisokahvila Starlightis kysyy TOP (työssä oppiminen) Paikkaa. ja dam dam daaam taidettiin päästä :3 Minna sano puhuvansa ohjaajien kokouksessa asiasta vielä mut sano et aika varmaa ois et päästää. JA Minna sattumoisin on mimiconin pääjärjestäjä, katos kehveli mei TOP-jakso sattuu olee samaa aikaa conin kanssa JOTEN hyvällä tuurilla pääsen hommiin tai ainakin töihin sen järjestelyn suhteen :3
Minna ainaki vaikutti iloselta siit et sais starlightii orjan jolla on aiempaa con-kokemusta :D

Torsaina oli sit loman jälkeen ekat teatteriharkat, meno oli aika vauhdikasta ja kuulumiskierros veiki yli tunnin :D Harkkojen jälkeen sit Elina ja Räiskä tuli viel opistolle venaa kyytiä.
Perjantaina kävin sit tallilla, Mölli on hyvin kotiutunu Mikkeliin ja se on siel shetujen keskel kuningatar ku kerranki muita isompi ! Sit sen jälkee istuttii leffahuoneel Jessen kaa, katottii simpsoneita ja anime pätkiä (Epic fightit Naruto Shippudenista ja Bleachist) Ja sit se pakotti miut kattoo One pieceä...
Lauantaina sit mentiin Elinan kaa tallille ajamaan Mölli ja sit katottii meil hauskoja eläinvideoita. PASI!! ja taivaalla oli murha. Sit mentiin illemmasta Venlalle mis istuttiin iltaa teatteri porukan voimin ja suurin osin jäätiin sit yöks sinne.
Tänään sit Muori ja Mummo tuli koiran kanssa tuomaan miun talvitakin Lappeenrannasta ja sain sit ilmasta safkaa :3 Hermot siinä kyllä meinas mennä mut onneks niit ei tarvinnu kestää ku sen puoltuntia. Nyt oon sit pessy pyykkiä ja ladannu tota animea, yritin ladata tota Dramatical murder peliä netistä tähä koneesee mut dammit ku toi windows 8 ei vissii oikee haluu pyörittää sitä :(


Argh ! Mulla on oikeesti koko ajan sellanen fiilis et haluis lähtee tekee uutta cossia tai ylipäätään lähtee joko conii tai sit photoshoottaa jonnekki porukal :( dammit ku mul ei tosiaan oo tääl Mikkelis mitään mitä voisin tehä ja ilmeisimmin mun aiempi coni porukka on nyt feidannu mut. Kiitos taas tästäkin, Yritin parhaani et mun muutto ei vaikuttais vanhoihi kaverisuhteisiin mut jaa näemmä sit ei. Mainitsin lomalla et musta tuntuu että mulla on koko elämä siirtyny Mikkeliin mut en kyl ihan ois uskonu et menetän kaiken.

NUV13B, paras luokka ikinä!
Mietin elokuussa katkerana sitä et se oli nyt tässä, olin uskonu/toivonu et mun ernu-jengi kestää (Nea, Papu, Manaatti jne) ja et mei perus poppoo (Antton, Iiro & Lassi) hajoaa. Näin käviki aluks mut entä nyt? Loman jälkeen, siis loman jonka jopa vietin LAPPEENRANNASSA nii mei vanha jätkäporukka on taas palannu pitämään yhteyttä ja puhutaan päivittäin, mut sit ne joiden kanssa oon tottunu "seikkailemaan", valloitettiin stadia, coneja jne. nii on kadonnu. Kysy että voiko nähdä nii vastaus on "emt, kattoo jos ei oo muuta" tai sit ei haluta nähdä ollenkaan. Oon turhautunu, on mulla muutama coneissa käyny kaveri Mikkelissäki mut ei se silti oo sama. Sinänsä en haluis mut en tiiä onko mun cossaajan ura lähellä loppua taas, se on tosiaan kiduttavan inhottavaa harrastaa sitä periaatteessa yksin. Oon jo aika varma että sanon tässä sayõnarat mein loistaville ryhmäcosplay suunnitelmille.

äh en tiiä, masentaa, ahdistaa ja surettaa. Ihmiset on vaikeita, enkä kyl oo itekää sen helpompi.
Olo on vaan taas se sama et alkaa menee siihen et kaikki katoaa, pääsin siitä pelosta jossain vaiheessa eroon mut nyt se on taas palaamassa. Tuskinpa menee pitkään kunnes oon taas ulkopuolinen, poissa kaikista porukoista ja kaikkien kavereiden hylkäämä. Eikos se oo niin että ei kahta ilman kolmatta ?

Sayõnara..
Santtu kuitaa~

Yhen cosplay kuvan jälkeen lisään mut yhä pitenevään listaan taas yhden hahmon.
Dramatical murder - Aoba



I wonder where you are
Hope it's not too far
When will we meet?
The smile on your face
Just like the old days
Your beautiful heartbeat
You gave me a good start
You gave me your heart
I'll never lose that part
Tracon 2013
What happened to the old good times?
I think you hear me
I think you're right here
That's why I have no fear
I wish you could see that
I'm okay
Your words they took me far
I wish you could see that
I'm okay
That I am moving on
Can you see me?
Can you see me?
I still remember
Sat on your shoulders
I was too tired to walk
Laughing together
Spring Sunday weather
Ice cream and just small talk
I wish you could see that
I'm okay
Your words they took me far
I wish you could see that
I'm okay
That I am moving on
Can you see me?
Can you see me?
I wish I could see that
You're okay

Waiting there for me
I wish I could see that
You're okay
Please just let me know
I wish I could see that
You're okaySmiling back at me
I wish I could see that

You're still here
Watching over me
Can you see me?

tiistai 7. tammikuuta 2014

koska rantakuntoon 2100~

ENSI HUOMIO. postaus ei perustu mihinkäää tutkimuksiin vaan puhtaasti omiin havainoihini eli ruikutus mun näkökulmasta muualle kiitos :)

Enpä ees enää muista mistä tää ajatus tuli, mut tänään huomasin kaupasta tullessani miettivän monelle ihmiselle jotain ehkä jopa arkipäiväistä asiaa, asiaa jota en oo ite kyl pahemmin "seurannu" viime aikoina. (väli huomiona jeejee oon palannu tänää mikkeliin ja oli piristävää käydä yksinää graanil kaupas)

Tämä asiahan on siis kuntoilu. Itteäni se ei oo pahemmin liikuttanu viime aikoina, koska en haluu takas vanhaan kierteeseeni, mut silti tulin siihen tulokseen että hyvä aihe kirjoittaa. JA hyvä aihe liittää cosplay mukaan. Kirjoittaja itse ei tietenkään kärsi conkuumeesta ja juuri äsken kattonu Tracon 8n videoita miettien että vielä toukokuuhun asti odotettava.

Mutta siis, katsotaan asiaa yleisesti. Tiedän ihmisiä jotka eivät liiku kuin sen minkä on pakko, kävelevät siis paikasta toiseen tosin valiten sen kulkuneuvon jos on mahdollista. (ja nyt sit otan heti huomioitavaksi että puhutaan just KUNTOILUSTA ei siitä että onko laiha vai ei, koska laihuus ei kerro kunnosta mitään) Sitten on niitä ihmisiä jotka harrastavat liikuntaa ihan mieluusti ja vapaallakin valitseva mieluummin sen liikkuvamman muodon. Sitten tullaan sohvaperunoista toiseen äärilaitaan. äärilaitaa on kahdenlaista, tai ainakin valitettavasti vain näihin olen itse törmännyt.
 tyyppi 1) liikkuu huomattavasti enemmän kuin normaali pulliaiset, harrastaa liikuntaa monilla eri keinoilla jne. mutta tämä tyypi harrastaa sitä samalla huolehtien hyvinvoinnistaan ja lepäämällä tasaisesti, liikkuu siis siksi että pitää siitä.
tyyppi 2) Kaikki samat kuin tyypissä yksi, eli liikkuu suht paljon MUTTA jättää huomioimatta kehon muut tarpeet (ei siis kunnolla edes hyödy siitä liikunnasta..), jättää levon joskus jopa välistä väittäen sen olevan turhaa ja liikkuu/kuntoilee vain koska haluaa olla laiha/hyvännäköinen jne. Tyyppi 2sta voisin siis verrata ihmiseen joka myö yleisesti sairastaa jotain mielenterveydellistä sairautta.

Voinki siis hyvin valaista nyt tän suhteen perhetaustaani, meillä on siis ollu aina tosi "liikkuva" perhe. Urheilua on tuputettu pienestä pitäen ja kaikki liikkuu muutenkin.
Mein muori on se todellin tehopakkaus, se käy ite ohjatussa jumpassa/zumbassa/kahviksessa 2-3krt viikossa ja sen lisäks käy juoksemassa melkeen joka päivä ja pyöräilee jotain 80km lenkkejä kesäisin. (hullu nainen jos multa kysytään) Sit se tietenkin liikuttaa meijän piskiä monta kertaa päivässä, Acu reppana vaan ei aina kestä sen menossa mukana :/
Sit on nää mei bodarit, molemmat isoveljeni ramppaavat salilla melkeen päivittäin, tekevät raskasta ruumiillista työtä mein maatilalla ja sen lisäks Atte ainaki nostelee puntteja ja penkiltä kotonaki (Se hankki toissa vuonna sellaset oikee kotiiki o.O). Mut ne on just hyvällä tavalla bodareita, vetävät proteiinia ja huolehtivat välipäivistä ja seuraavat syömistään.
Ukko on sit... no ukko :D se käy pari kertaa viikkoon salilla, eikä muuta mut sit se kumminkin tekee päivittäin aika ruummiillista työtä ku tollane jyväjemmari on. Mut tosin mitä muuta voi uskoa? Meijän isä on ollu alkoholisoitunu nii pitkää ku jaksan muistaa ja se on pahentunu täs parin viime vuoden aikana et en ihmettele ettei oikee kuntoilu kelpaa.

Sit tullaan tähän mein perheen mustaan lampaaseen eli minuun :D En käy salilla, en lenkkeile enkä sit kuntoilun eteen tee sillee oikeee mitään. Tällä hetkellä. Miulla tosin liikkumisen hoitaa tuo hevonen joka liikuttaa miut 3-5kertaa viikossa ja sen lisäks se et kävelen päivässä aika paljon. Nuorempana tuli harrastettua vähän kaikkea ku oli enemmän aikaa ja innostusta, tuli kokeiltua tietty kaikki jalikset, jääkiekko, sähly, pesis jne. ei niistä oikee mitää jääny. Jääkis menee penkkiurheiluna ja pesis on muutoin ihan jees :D Ratsastus on ainoo mikä on jatkuvana harrastuksena seurannu tänne asti.

Oon nähny tätä kuntoilua tässä parin vuoden aikana aika erikoisistakin näkökulmista ja välillä melkeen hakannu päätä seinään ihmisten typeryydelle asian suhteen. Miksi ihmisen täytyy näännyttää itseään ja juosta ympyrää ulkona hiestä märkänä jotta voisi olla "hyvännäköinen"?
Hyvä on, myönnän että ymmärrän joissain määrin. Itelläni todettiin Ortoreksia (Siis anoreksian kaltainen mutta enemmänkin siihen menevä että ihminen katsoo tarkaan että varmasti syö terveellisesti) vajaa puoltoista vuotta sitten ja sen lisäks siihen aikaan itsetunto oli alhaalla ja kaikkee muuta. Sitä tosiaan tuli purtua porkkanaa ja juostua ympyrää. nykyään tajuaa olleensa idiootti silloin, mut ei kumminkaan.

Pitikö tän liittyä joten Cossaamiseen? Juu nyt alkaa liittyä

Samoihin aikoihin kun tuo ortoreksia todettiin niin olin alkanu perehtymään cossaamiseen yhden kaverini kautta. Jos siis totta puhutaan nii olin kyl kuullu hommasta aiemminki mut jos myönnän täysin nii olin pitäny sitä täytenä tyttöjen juttuna, ei mulla riittäny miehisyys siihe :D Sittemmin ku tutustuin Masayoshiin nii aloin ymmärtää sitä vähän tarkemmin.
Mulla meni oikeesti todella pitkään et ees alotin miettimään että entä jos minäkin? Olin tuohon aikaan (kylläkin enää) lievästi ylipainoinen ja todellakin ajattelin et ei hitto, jos alottaisin nii haluun kans olla hyvä siinä mitä teen. Joten ajauduin siihen samaan kierteeseen mitä oon kuullu monilta kanssa-cossaajiltani. Keskitin aikaani enemmän siihen että mitä tuli syötyä tai syönkö ollenkaan ja sit liikuin paljon, ponin-raukka alko yhtäkkiä liikku kahta tuntia päivässä ja animen katsomista siivitti päivittäiset lihaskuntotreenit.
Olin päässy jopa parissa kuukaudessa jo aika hyvään kuntoon ja olin jo miettiny ekaa cossiani. Lopulta sit meneminen jäi ku en ois ikinä saanu ketään kaveriks. Itsetunto ja pää ei tosiaan ois kestäny lähtee yksinään.

Sit meillä alko kehkeytyy pienessä porukassa uusien ihmisten kanssa että hei, miten on jos lähdetään coniin? Huomasin yllättäin lisänneeni kuntoiluani enemmän ja stressasin ihan sikana. Tämän seurauksena sitten varmaan Nea huomas coniin lähtöä edeltävänä yönä miten marssin kaks kertaa jääkaapille "juomaan maitoa". Kuntoilin siis jopa unissani o.O stressi levis käsiin melkeen kirjaimellisesti kun vaivalla ja työllä (seriously oon avuton tekemään mitään) tehty Sasuke cossin paidaan selkään tuleva uchiha logo ei ollut kuivunut ajoissa joten ei cossia coniin............... Kieltämättä se sit ehkä autto nii ei tarvinnu nii panikoidan et näyttääkö se hyvält.
Sama höösi tuli käytyä myös ennen viimeisintä coniani eli Tracon 8a, cossi tuli tosin valmiiksi mut se oman kehon hyvännäköisyys-stressi hävisi vasta conipaikalle tultaessa, sit vaan stressasin sitä että näytän idiotiilta koska keskijakaus :D tulipa vietetty yolo-viikonloppu ku aurinkolasit päässä.

Nykypäivään tultaessa sit mietin just et tuskin tuo on mihinkään muuttunu, nyt en kuntoilua stressaa. Yritän vaan hoitaa selkäni kuntoon et pystyisin ees kävelemään normaalisti. Oletettavasti kumminkin ennen toukokuuta iskee se ei vittu nyt lenkille. Sitä ennen toki se klassinen "oh my ei mul oo ees cossia"
Oi tätä elämää! Mut en kyl vaihtais tätä pois.

Joten siis lopetan tän äärettömän pitkän seputuksen kannustukseen.
Kaikki arvon toverit elämänsä tiellä, niin cossaajat ku tavantallaajat. Älkää oikeesti olko nii ankaria itsellenne, itsestään välittävä ihminen on kaunein asia maailmassa.
Ja cossaajat, kyse on aika pitkälti harrastuksesta, tehkää sitä mikä tuntuu hyvältä, jos pitää alkaa armottomalle laihikselle yhen hahmon takia nii miettikää uudelleen onko se sen arvoista?
Itse seison sanojeni takana että tulen aina stressaamaan siitä että olen liian tukeva tai melkeinpä aina LIIAN LYHYT cossattaviin hahmoihini, mutta aion pitää kiinni siitä että teen cossin jossa on mukava olla ja on sellainen hahmo josta pidän.
Voin ainakin vannoa teille että katson ylöspäin aina ensin niitä ihmisiä jotka viihtyvät cossissaan ja näyttävät sen että cosplay ei ole niin vakavaa hommaa. Panostakaa siihen mitä rakastatte, mutta älkää unohtako pitää hauskaa!

Näihin tunnelmiin siis, Sayõnara!
Santtu kuittaa~


ps. Oon itseasiassa huomannu et en itsessäni enää niinkää kiinnitä siihen huomiota että onko hahmo laihempi kuin minä vaan enemmänkin siihen pituuteen :D dammit, mutta ei. en oo valinnu Edward Elriciä tai Leviä cossilistalleni siks että ne on lyhyitä vaan siks et tykkään hahmoista !
Mitä miun postaus oli ilman yhtä masentavaa kuvaa Edistä?








lauantai 4. tammikuuta 2014

It shouldn't really be that way, too young to break the chains~

Poiketen viime vuodesta EN tee tänä vuonna "Katsaus edelliseen vuoteen" postausta, viime vuos oli monilta osin rankka, sisältäen kylläkin myös hyviä asioita. Mut oon oppinu erityisesti et menneestä pitää oppia eikä jäädä siihen. Eli sitä mega pitkää postausta ei tänä vuonna tuu. Okei, en mee vannoo, koska sitä ei tiiä jos joku ilta on tylsää ja alan sit sitä tekee :D

pfff, en tosiaan oo saanu taas mitää aikaseks. Olin suunnitellu tälle päivälle paljon mut kas kummaa, herättyäni yhen jälkee oon vaa maannu sohvalla ja kattonu Fullmetal Alchemistia. Katoin eilen sen loppuun ja tänään oon kattonu ne OVAt ja alotan nyt leffojen kattomisen. :3 Alotin myös brotherhoodin mut koska se alku tosiaan on nii samanlainen FMAn kanssa nii skippaan sen ja katon joskus jos on tylsää.
Suunnitelmien uudelleen vetohan lähti siitä että olin suunnitellu meneväni kummilleni tänään, ehkä jopa kysymään että miltä kuulostais jos se lähtis mun kaa sinne Japaniin tulevaisuudessa. Sylikummini nimittäin on niitä ihmisiä joka varmasti lähtis messii :D Se nimittäin matkustaa muutenki töiden lomassa koko ajan, mul on kunnon keräily niput sen postikorteista ku se on tosiaan käyny melkeen kaikki alla! kelpais kyl.. No jos eka suorittais tän koulun loppuu ja sais sen armeijan käytyä :)

Toinen takapakki tuli ku ajattelin alkaa tekee sitä etäviikon kansiota koulua varten mut.... En löydä niitä lappuja yhtän mistään o.O vittuprklstana suodaan sanoen. Noh, ei sit :D

mut yks plussa!! Alotin joku viikko sitte pelaa Kingdom Hearts 1.5 remixiä viimein kun sain sen kaverilta lainaan, pelasin putkeen varmaan sinne deep forestin (se tarzan maa) loppu bossiin asti, mut parin tunnin mättämisen jälkeen en saanu Claytonia tapettua, turhauduin ja pelasin muita siinä välissä mut eilen! Eilen sain sen läpi ja pelasinki melkeen sen vaiheen loppuu asti ku pääsisin uusiin maihin sen navigaatio laitteen avulla mut dam dam dam Mutsini päätti tulla Pasin eli tämä hetkien isäpuoli ehdokas nro. 234590 kanssa meille joten mun piti olla hiljaa :( No gaming for me, nyt tosin ajattelin jatkaa kuha saan ton yhen FMA leffan  viel katottuu :3





Taas niitä postauksia et ketä oikeesti kiinnostaa mut iha sama :D

Eilen tuli muuten käytyä Mikkelissä, käytiin siel Tuukkalan tilalla minne arvon ponini muuttaa sitten. Paikka oli tosi kiva ja se omistaja vaikutti tosi mukavalta. Uskon että tullaan viihtymään siellä hyvin Möllin kanssa. pff, jotain järkevä vielä ?
HEI! värjäsin ne hiukset viimein "kunnolla" okei, nää on vihreet. huomaa siis että pohja oli oranssi, mut vedän viel maanantaina varmaan pariks tuntii tota sinistä päähän nii eiköhän se siitä värjäydy.

Jotenki huvittavaa vieläki et välillä vibaa kännykkä ja oon sillee "hei joku laittaa viestiä" ja joka kerta kuolen nauruu ku ruudulla lukee "Viesti henkilöltä Antton/Iiro/Lassi @hah gayz" meillä on tosi kiva ryhmäkeskustelun nimi ja kuvaki on pikachu syömässä pockyjä :3 kiva viimeinki et tulee noittenki kaa kunnolla jauhettuu paskaa ku pitkään oli et mei kik ryhmä oli poistettu ja sit loman alussa ku miitattii nii tehtii tuo whatsapp ryhmä c:

Mut joo, meen ettii ittelleni ruokaa. ennen ku mutsi tulee kotiin ja alkaa valittaa et syön koko aja... yay...
pitääkö tätä selitellä? Lmao Grell :3

Sayõnara!
Santtu kuitaa~
Olen emo mutta ei haittaa koska koira on söpö :)

maanantai 23. joulukuuta 2013

Last christmas I gave you my heart~

Nyt sit joulua! ja tulevan vuoden suunnitelmia :3

Voin sanoa yhden asian, mulle joulu on sillon ku se on ja oon aina pitäny siitä höösäämisen ihan turhana. Toisin sanoen ollu hermot nyt aika kireällä koko loman koska muori. Mein äiti on varmaan yks pahimpia jouluintoilijoita ja stressaa siitä ku hullu. Joten tässä kämpässä on siivottu, leivottu ja ragettu. Muori on kans lisänny sitä huutamista puolella ja tosiaan, kun syytetään ja raivotaan joka asiasta nii ei oo mikää "jee joulu".
Kaipaan niit jouluja ku oltiin vielä yhtä. sillon ku olin pieni nii lähettiin ain jouluks lappiin. Käytiin ukon ja poikien kaa aattona pulkkamäessä ja keskustassa kaattoo maailman menoa, sillä aikaa muori oli tehny ruokaa ja sit syötiin yhdessä. katottiin leffaa ja illalla jaettiin lahjat. sit vaan oltiin ja vietettiin aikaa. Joulupäivänä tähdättiin koko perhe mäkeen, muutoin yleensä vaan mie ja kaksoset laskettiin.
Muutenkin tää joulu on erikoinen kaikkiin edellisiin verrattuna, tää on ensimmäinen joulu sen jälkeen ku mei porukat eros. Toisin sanoen, huomenna kaksoset tulee ja oltiin suunniteltu et pelataan pleikkaa ja silleen. 12 jälkeen ukko tulee hakee meitä ja mennään käymän iso-taatan ja mummin haudalla. sen jälkeen ku ollaan palattu nii mennään muorin ja poikien kaa mei enolle mihin sit tulee muitaki Koskisen suvun puolta. Sen jälkeen tullaan takas tänne kämpille ja mei serkku tulee. En ookkaa nähny Hannaa varmaan yli kolmeen vuoteen. Oonki kaivannu sitä, Hanna on ollu miulle aina esimerkki ja se onki siinä mielin tehny sen minkä ite toivoisin kykeneväni tekemään. Hanna lähti, seku oli valmistunu peruskoulusta se muutti Helsinkiin eikä oo sen jälkeen tullu Lappeenrantaan muuten ku Jouluks ja sillon ku sen isä meni uudelleen naimisiin.
Hanna tosin poikkeaa siitä miusta että sillä on hyvät välit vanhempiinsa ja veljeensä Miikkaan.
Well well. Keijo kumminkin on varmaan kaikista mukavin mein suvusta, vaik tosin myönnän että oon tullu enemmän elämänasenteeni kanssa siihen toiseen enooni eli Kampsuun, pessimistejä kun ollaan molemmat.

Nojaa, joulu on ku joulu on. Ei oo mun suosikki pyhä

Uutena vuonna sit ei oo oikeen muuta suunnitelmia ku se että mennään varmaan Nean kaa puolilta öin taas satamaan kattoo sitä kaupungin sponssaamaa tulitusta iha ku viime vuonna, tosin en sit siit muuta tiiä. Kattoo ny kuha eka joulusta selvitään.

Tammikuussa on sit muutosten aika, Melody muuttaa mikkeliin ja mie kans. Kämppää en oo edelleenkään saanu (oon MOAS jonotuslistassa 28 -.-) mut asuntola on asuntola. siin onki aika rupeama sit ponin hoidon takia ja sen että mei esitykset lähenee eli teatteri teatteri ja teatteria. muusta sit en oikee tiiäkkää, rupeen hakemaan kans sitä TOP paikkaa.

Sitten yhden lempiaiheeni pariin! Nimittäin cosplay ja tulevan vuoden conit! Yukicon jää valitettavasti välistä koska esitykset eikä frostbite tuu ees harkintaan. Se tarkoittanee että seuraava con on Mimicon, sen jälkeen kesä Desu ja Tracon. Siinä on ainakin kolme mitkä oletan olevan aika varmoja :3
Kolme conia eli hyvästi valintaa cosseihin :3
Kakashin anbu-versio~
Izaya :3
Tällä hetkellä pinnalla olevat mitä oon suunnitellu on aika arvattavasti ainakin kolme mun suosikki animea/mangaa ja niistä kolme hahmoa, eli Narutosta Kakashi Hatake, Durarara!!sta Izaya Orihara ja Shingeki no Kyojinista Levi. Izayan tiiän tarkalleen mut sit puntaroin Kakashista ja Levistä parien eri versioiden välillä joten we'll see. Yks mitä oon kans harkinnu nii tekisin ehkäpä Fullmetal Alchemistin Edward Elricistä aikuisversio cossin, mut koska FMA on nii kivikautinen nii en sit tiiä :''D Sit on se yks suunnitelmien ikuinen jumitus eli halu cossata jotain Tekken hahmoa, Nyt ainaki on Revolutionia ja 5sta hakannu tunteja nii himoitsen tosiaan tehä tyyliin Jin Kazamasta ja sit Hwoarangista cossin. valintoja valintoja :DD Mut aikaa onneks on ja olin muutnekin suunnitellu et teen Mimiconiin ehkäpä Izayan ja Levin tai sit Kakashin ja jommankumman noista.


Hehe löysin gifin :3 Corporal Levi :3

Mulla on taas ihan liikaa suunnitelmia ja sillee :D en osaa organisoida tai pitää kaikkea järkeä päässäni cossaamisen suhteen mut who cares.
Mutta joo, kiinnostais tietää kuka herroista saa eniten ääniä? Tiiän kyllä että cossaaminen on suurimmalle osalle lukijoistani täyttä hepreaa mut kaipaisin silti mielipidettä edes näin kuvien perusteella että kuka mahtais saada eniten ääniä? ;) KAIKKI ÄÄNESTÄMÄÄN --->

No mutta joo, Hyvää ja Rauhaisaa joulua kaikille !
Santtu kuittaa~
Ps. ne ehkä cossit
Tekken 5 - Hwoarang

Fullmetal Alchemist brotherhood - Edward Elric :3 (ai että rakastan tätä versiota)
Tekken  - Jin Kazama