Paljon on ehtinyt tapahtua ja bloggaaminen on siinä jäänyt. Oon tällähetkellä matkalla takasin Vantaalle, kävin hakemassa vihreän valon as in second opinion arvion Tampereelta. Asiat on edenny niiltä osin aika mallikkaasti sitten viime kevään.
Eläin määräkin on noussut, Kesäkuussa tyttöjen seuraan liittyi pieni herra Brutus jonka kaverin sisko löysi, aliravittuna ja viiden viikon ikäisenä rappukäytävästä hylättynä. Brutus tuli aluksi mun kissojen luo kasvamaan mutta jäikin sitten pitkän pohdinnan jälkeen mulle pysyvästi, herra kun osaa tuon sydänten valloittamisen. Koska yritän nyt aktivoitua taas kirjoittamaan niin tuutte varmasti Brudesta vielä kuulemaan!
Brutuksen lisäksi sinsu määrä on noussut, tuli tässä syksyllä/alkutalvesta käytyä parissa sinsunäyttelyssä ja harrastus otti sitä kautta uuden tuulen, oon nimittäin alkanut pikkuhiljaa kasvattamaan chinchilloja. Zimmerin seuraan liittyi aluks nuoret naaraat Harlequin ja Taira, sitten tuli eläkkeelle lemmikkikotiin aivan ihana mummeli Zoe ja nyttemmin sitten vielä mun uusi upea uros Rainbow, näiden omien lisäksi mulla on tällä hetkellä sijoituksessa kaverilta Rainbolla ja Tairalla kumppanit Esme ja Sombrero. Zimmerille tulee kans lähiaikoina vaimoke kunhan Juana ensin lisää vähän painoaan kotona.
Sinsu puuhista tulee kans varmaan uutta tekstiä!
Oon nyt vähän suunnitellut myös blogin nimen ja ulkonäön muutosta, The Lawless Darkness on palvellu mun päätä hyvin jo vuosia mut kun ajat muuttuu ja mä oon edenny elämässä aika kauas jo blogin alkujuurilta niin ehkä se on aiheuttanut tätä pientä haluttomuutta kirjoittaa. TLD on alottanu mulla yläasteella vakavan masennuksen kourissa ainoana paikkana johon oon kirjottanu tuntemuksiani ja mihin oon pelotta lasketellu kaiken paskan mitä elämässä on ollu.
Nyt kun elämä ei enää potki niin pahasti päähän on ehkä viimein aika katkasta se naru joka on pitäny mut kiinni menneisyydessä. Jos kerran aijon jatkaa porhaltamista eteenpäin niin on ehkä aika myös ottaa tänne muutosta.
Oon ollu aina kiintyny the lawless darkness nimeen mutta koska tosiaan ajat muuttuu, eikä mun kuulu elää menneisyydessa niin nyt on aika.
En tiedä vielä mitä tulevaisuus tuo mukanaan tälle blogille, jääkö tänne muutenkaan enää paljoa. Ravatessa roiskuu lopetti kun Mölli lähti ylläpitoon ja Madness Coslpay on kans jääny seisomaan mun ja Ylvan eron ja cosplay harrastuksen vähenemisen vuoksi. Saa siis nähdä jatkataako tämäkään, jos vaan saan motivaationi kasaan ja jatkumaan niin taistelen tän jatkamisen puolesta.
Kumminkin! Näihin tunnelmiin on hyvä jäädä pohtimaan!
Seuraavan kerran kirjoitan ehkä tietäen blogin tulevaisuudesta enemmän tai sitten en.
Mutta!
Näistä tunnelmista, Sayónara!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kissat. Näytä kaikki tekstit
maanantai 9. tammikuuta 2017
tiistai 19. huhtikuuta 2016
Kevät tulee!
Näin kevään kunniaksi kaivoin vanhan järkkärini kaapista ja kuvailin vähän, aloittaen tässä sisällä ja siirtyen sitten Aoin kanssa vähän nauttimaan kevät auringosta.
Lupaan yrittää kirjoittaa enemmän ja jopa muutamia vlog ideoita oon tässä kyhäilly mut nyt uuden energian ja kevään kunniaksi KISSAKUVIA
Lupaan yrittää kirjoittaa enemmän ja jopa muutamia vlog ideoita oon tässä kyhäilly mut nyt uuden energian ja kevään kunniaksi KISSAKUVIA
 |
| Nuuh nuuh |
 |
| Kuivatin chisu herralle vähän oksia |
 |
| Kevään kunniaksi blondi ja dip dye |
 |
| AURINKOA |
 |
| tää oli jotenki onnistunut otos |
 |
| iu siellä oli koira |
 |
| valoa<3 |
 |
| Takaisin sisälle |
keskiviikko 13. huhtikuuta 2016
You really did not see that coming
Ollu vähä kiirettä, en oo pahemmin ehtiny vaa rauhottua aloilleni ees sitä pientä hetkeä et olis ehtiny blogaamaan.
Töissä on kiirettä, elukat aiheuttaa lisä duunia nyt ku kesä lähestyy, koulu aiheuttaa kiirettä sekä kaikki muuki elämässä. huoh...
mutta tosiaan!
Harjottelussa on mennyt ihan hyvin ja huomenna on arviointipalaveri, vähän kuumottelee..
Mainitsin perheen uudesta tulokkaasta Zimmeristä viime postauksesta ja herra onki nyt alkanu kotiutuu aika hyvin tänne, kissatki jätti sen aikalailla rauhaan parin päivän tuijottelun jälkeen. Nessu rakastaa nukkua sen häkin päällä ja annanki sen olla siinä koska se ei häiritse poikaa.
pää lyö niin pahasti tyhjää etten ihme ja kumma saa mitään kirjoitettavaa aikaseks joten eiköhän mennä kuvilla like sometimes i do since i'm lazy as fuck.
Töissä on kiirettä, elukat aiheuttaa lisä duunia nyt ku kesä lähestyy, koulu aiheuttaa kiirettä sekä kaikki muuki elämässä. huoh...
mutta tosiaan!
Harjottelussa on mennyt ihan hyvin ja huomenna on arviointipalaveri, vähän kuumottelee..
Mainitsin perheen uudesta tulokkaasta Zimmeristä viime postauksesta ja herra onki nyt alkanu kotiutuu aika hyvin tänne, kissatki jätti sen aikalailla rauhaan parin päivän tuijottelun jälkeen. Nessu rakastaa nukkua sen häkin päällä ja annanki sen olla siinä koska se ei häiritse poikaa.
pää lyö niin pahasti tyhjää etten ihme ja kumma saa mitään kirjoitettavaa aikaseks joten eiköhän mennä kuvilla like sometimes i do since i'm lazy as fuck.
tiistai 22. maaliskuuta 2016
She's my best friend
On ollu tosi rankka viikko.. Kaikki alko torstaina ku kyyditsin yhtä kaveria ympäri vantaata ja tuusulaa ku se itki ja yritti saada parisuhdettaan kuntoon ja kaikkea, sit meni perjantai ja lauantai suht rauhassa ja sunnuntaina tuli mutsi koiran kanssa kylään. aamusta mun imuri meni rikki ja sit pyöittiin ympäriinsä etsien uutta.
Illalla siivotessa unohin ikkunan auki ja utealias nessu sit kiipes siitä ulos ja putos kaikki kolme kerrosta..
Paniikin omaisesti etin sitä ulkoa kaks tuntia enneku löysin sen talon kulmalta lehtikasasta piilosta. Raukka oli iha peloissaan, siinä sitten sain Eean kuskiks ja lähdettiin kiidättää sitä tammiston eläinsairaalaan.
Siellä se tutkittiin tarkkaan läpi ja lopulta rauhotettiin ja röntgenkuvattiin. Selvittiin onneks suurimmaks osas säikähdyksellä, Nessu ei menny shokkiin, ei ollu murtanu luita ja elimet oli kunnossa. Haabat puhdistettiin ja sidottiin ja lähtiessä hoitaja pakkas viel antibiootit, kipulääkkeet ja haavojen sidontatarvikkeet.
Se selviää.
Nessu on ny ollu tosi väsyny tän pari päivää ja onha se ymmärrettävää. Oon vaa nii onnelline et kaikki käänty parhain päin!
Näistä tunnelmista lähden kohta kohti jumboa kerää viimesiä tavaroita chinsu häkkiä varten, niin tosiaan! mulle muuttaa tänään uusi tulokas, Chinchilla uros Zimmer :3
En jaksa tapella tähän kuvia ku alkaa tulee kiire joten seuraavan kertaan!
Illalla siivotessa unohin ikkunan auki ja utealias nessu sit kiipes siitä ulos ja putos kaikki kolme kerrosta..
Paniikin omaisesti etin sitä ulkoa kaks tuntia enneku löysin sen talon kulmalta lehtikasasta piilosta. Raukka oli iha peloissaan, siinä sitten sain Eean kuskiks ja lähdettiin kiidättää sitä tammiston eläinsairaalaan.
Siellä se tutkittiin tarkkaan läpi ja lopulta rauhotettiin ja röntgenkuvattiin. Selvittiin onneks suurimmaks osas säikähdyksellä, Nessu ei menny shokkiin, ei ollu murtanu luita ja elimet oli kunnossa. Haabat puhdistettiin ja sidottiin ja lähtiessä hoitaja pakkas viel antibiootit, kipulääkkeet ja haavojen sidontatarvikkeet.
Se selviää.
Nessu on ny ollu tosi väsyny tän pari päivää ja onha se ymmärrettävää. Oon vaa nii onnelline et kaikki käänty parhain päin!
Näistä tunnelmista lähden kohta kohti jumboa kerää viimesiä tavaroita chinsu häkkiä varten, niin tosiaan! mulle muuttaa tänään uusi tulokas, Chinchilla uros Zimmer :3
En jaksa tapella tähän kuvia ku alkaa tulee kiire joten seuraavan kertaan!
lauantai 23. tammikuuta 2016
Life is a bitch, so learn how to fuck it
Viikko on kulunu iha usvassa, oon painanu töitä ja ja vapaa-ajan viettäny koomasesti nii väsyneenä etten oo pystyny ees nukkumaan. Perjantaina sit hyppäsin junaan ja nyt oon Lappeenrannassa, Sunnuntaina on sit suunta kohti kotia takas.
Oon täs kuvaillu klippejä, eli ens viikolla on luvassa viikonloppu lappeenrannassa video! wupwup
Uutta harjottelupaikkaa ja kesätöitä oon yrittäny hommata ja tosiaan panostanu niite viesteje laittamiseen... Mutta eipä mistää oo taaskaa kuulunu mittää. God dammit että pitää olla taas hankalaa.
On hyvä yrittää kehittää kirjotus ideaa täs samal ku kirjottaa, pysähyn vaa välillä tuijottamaan ruutua mitään tekemättä ja jäädyn. Aiheita olis mut mistään ei oikeen saa otetta et mitää sais aikaseks.
Kouluhommiaki oon yrittäny puuhailla, harkan arviointisuunnitelman lähetin, OET-osaamisen viimesen tehtävän kirjotin puhtaaks ja lähetin... mut muihin rästeihin en oo päässy puuttumaan. Ruotsin tehtäviä en saa ennen ens jaksoa, äikän ope ei sit lopulta koskaa laittanu mulle niit tehtäviä enkä oo jaksanukkaa ees kysellä niitä ja fyssa/kemia opee pitäis ottaa viel ylipäätää yhteyttä. huoh.. Mitää ei jaksais mut ois vähän niiku pakko.
Ens kuun yukiconki painaa jo pikkasen päälle, lauantain cossi on viimeistelyä vaille valmis ja sunnuntai on ehkä puoles välis, materiaaleja pitäs lähtee hommaa mut äh ei vaan jaksais.
Hommasin ittelleni kans ukulelen täs kuluneel viikol ja aloin jo vähä teistailee miten se soittaminen sujuis näin parin vuoden tauon jälkeen, vähän oli hakoteil eikä otteet toimi nii nopeesti ku ne on enne toiminu.. Harjotusta harjotusta ja toki on tilanne vähä eri ku ei se soitin kummnkaa mikää kitara ole. Vaihtoehtoja ei vaan kauheesti ole nyt ku toi ranne on edellee aika arka.
Mutta tällästä tällä viikolla, vähän simppelimpää ja perinteisempää postausta!
Oon täs kuvaillu klippejä, eli ens viikolla on luvassa viikonloppu lappeenrannassa video! wupwup
Uutta harjottelupaikkaa ja kesätöitä oon yrittäny hommata ja tosiaan panostanu niite viesteje laittamiseen... Mutta eipä mistää oo taaskaa kuulunu mittää. God dammit että pitää olla taas hankalaa.
On hyvä yrittää kehittää kirjotus ideaa täs samal ku kirjottaa, pysähyn vaa välillä tuijottamaan ruutua mitään tekemättä ja jäädyn. Aiheita olis mut mistään ei oikeen saa otetta et mitää sais aikaseks.
 |
| Viettelin viime lauantaina yksinäistä iltaa kera netflixin |
Ens kuun yukiconki painaa jo pikkasen päälle, lauantain cossi on viimeistelyä vaille valmis ja sunnuntai on ehkä puoles välis, materiaaleja pitäs lähtee hommaa mut äh ei vaan jaksais.
Hommasin ittelleni kans ukulelen täs kuluneel viikol ja aloin jo vähä teistailee miten se soittaminen sujuis näin parin vuoden tauon jälkeen, vähän oli hakoteil eikä otteet toimi nii nopeesti ku ne on enne toiminu.. Harjotusta harjotusta ja toki on tilanne vähä eri ku ei se soitin kummnkaa mikää kitara ole. Vaihtoehtoja ei vaan kauheesti ole nyt ku toi ranne on edellee aika arka.
Mutta tällästä tällä viikolla, vähän simppelimpää ja perinteisempää postausta!
lauantai 2. tammikuuta 2016
New year, same bullshit
Holá! Parin kuukauden kirjottelu tauon jälkeen teen paluun (taas) videon muodossa jolla yritän vakuutella ainaki itteni että yritän pitää tätä sivua yllä. Pahoittelut jo etukäteen :D
Laatu on perinteinen -10/10. kerranki ääni toimi jopa melkee hyvin mut sit kuvanlaatu ja valaistu kusi kaiken muun. Forgive me, suunnitelmissa on kunnon videointilaitteiston hommaaminen kuha ryöstän pankin.
Voisin nyt yrittää harkita sitä kunniallsita nukkumaan menemistä mutta... We'll see about that!
Stay tuned, I'll be back!
Laatu on perinteinen -10/10. kerranki ääni toimi jopa melkee hyvin mut sit kuvanlaatu ja valaistu kusi kaiken muun. Forgive me, suunnitelmissa on kunnon videointilaitteiston hommaaminen kuha ryöstän pankin.
Voisin nyt yrittää harkita sitä kunniallsita nukkumaan menemistä mutta... We'll see about that!
Stay tuned, I'll be back!
torstai 10. syyskuuta 2015
Liebster awards challenge to break the silence
 |
| my feelings with my shitty computer |
1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.
Eli kiitos Firith haaaaasteesta, ja kyseessähän on siis haaste jolla pyritään tuomaan lisää näkyvyyttä alle 200 seuraajan blogeille.
mennäänpä tästä kysymyksiin!
1. Mikä on kaikkein omituisin/hulluin asia, jota olet kokeillut?
kuva kertoo kaiken. ei ole kokeilu mutta paras mitä keksin on että päätin pitää tän paksukallosen marakatin. Ainaki elämä muuttu kerta heitolla, huumoria ja harmaita hiuksia
2. Jos olisit väri, mikä olisit ja miksi?
Punainen. Syynä ihan vaan se et punanen on aina ollu mun väri, oli sit kyse jostain tälläsestä tai hiusten väristä, punanen on mulle samalla tuttu ja turvallinen väri mut sit kuvastaa sellasta voimaa ja öö intohimoa (?) :D
Bassoon. Can't explain it, that's just how it is :D
Just nyt ekana tulee mieleen noi uudet palkkojen jne leikkauksia vastaan olevat mielenosotukset. (siitä kaiketi jo osoitettiinkin mieltä jos oikein muistan) tollasia asioita kohtaan ja nää perus pride jutut (yeah i know pride ei oo mielenosoitus)
Suklaa, kissat, kahvi, cosplay, leffat. POTTER (eiku)
tän lisäks mulla on vielä auki mun hevosblogi jota en kylkää enää kirjota ja aktiivisena on mun ja tyttöystäväni pitämä cosplay blogi (khrm Madness Cosplay)
LANIT tai siis kämppikseni seurassa keittiössä dataaminen. on mulla myös teetä ja jäätelöä. kissat pörrää hiirineen ympäriinsä. Rento koti-ilta = parasta just nyt
Saako tähän vastata että tylypahkaan? ai ei, no keski-maahan. ai ei. Lontoo. sinne on tavoite kumminkin suunnata ammatikorkeen jälkeen
Riippuu vähän. joskus saan sanottavani paremmin kirjoitettua mutta sitten taas kuvat kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Juuri kuvien kautta ainakin kaikki tietää miten paljon kissat valtaa mun elämää
Menisin potkasee Hitleriä perseelle. Ehkä en, en oikeestaan tiiä. Haluaisin vähän kaikkialle eniten ehkä muinaiseen egyptiin tai 1700-luvun ranskaan.
voi ei mä oon huono näissä.
ihminen, helposti innostuva, kiinnyn helposti (asiat,sarjat ihmiset jne kaikki basically), paska huumorintaju jaaaaaa eläinrakas.
Ja haastan
YLVA teet tämän madnesiin
(i have no friends) JOTEN SINÄ JOKA NYT LUET TÄTÄ ALAS TEKEE! (jos siis on alle 200 seuraajaa)
ja kysymykset
1. Kenet haluaisit maailmassa eniten tavata?
2. Jos saisit minkä vain eläimen, minkä haluaisit?
3. kerro itsestäsi fakta jota monet ei tiedä
4. Harry Potter, yay or nah?
5. kuvaile blogiasi neljällä lauseella
6. kuvaile itseäsi neljällä lauseella
7. viimeisin/juuri nyt soivat biisi?
8. jos voisit vaihtaa elämää päiväksi kenen tahansa kanssa kuka se olisi ja miksi?
9. mitä tulevaisuuden suunnitelmia/tavoitteita? (ei ole/en tiedä ei riitä)
10. mikä on ollut parasta tässä vuodessa?
11. kerro ja kuvaile elämäsi kolme tärkeintä IHMISTÄ
ja vielä päivityksen loppuun hieno video jota kämppikseni verkkokalvoilleni korvensi juuri
lauantai 7. maaliskuuta 2015
Minäkö päästäni terve?
"Kirjotan viel sen kokonaisen tekstin tästä ja laitan sen Minnalle. Mun osalta onnea loppu käynteihin ja nähdään toivottavasti parin kuukauden päästä hoitokokouksessa!"
Tämän iloisen loppu tervehdyksen sain sitten psykologiltani viime perjantaina, kaikki on päällisin puolin kunnossa eikä missään oo enää mitään ongelmaa. Kuulemma mun realismintaju on täysin kunnossa vaikkakin siinä on parannettavan varaa. Miksei musta tunnu että kaikki ois kunnossa? Vai johtuuko se vaan siitä että on viimeset viis vuotta kärsiny kaikesta mahdollisesta paskasta pään sisällä ettei sitä vaan osaa ajatella että olisi viimeinkin kunnossa?
Todellisuuden ymmärrän, masennus on ohi, lievät skitsofreniset piirteet on poissa ja jopa mietin omaa tulevaisuuttani ilman että se painais jotenki mieltä tai olis kauheen synkkä. Toinen syy voi olla että mun terveen papereita hejastaa pikkunen mutta. Itseasiassa tarkalleen kaksi muttaa, ja niitten nimet on keski-vaikea paniikki/ahdistushäiriö sekä kykenemättömyys kokemaan suuria tunteita/käsittelemään niitä.
Oon viimeset viis vuotta tosiaan tapellu erityisesti ton paniikkihäiriön kanssa joka on kuulemma psykologin mukaan johtanut mun nykyiseen hankalaan sosiaalisfobiaan, sen on annettu viel pahentua koska aikoinaan eksotella niitä ei kiinnostanu muu kuin sen masennuksen hoitaminen. Thank goodness se otetaan viimeinkiin hoitoon ja siirryn piakkoin lääkitykseen sen kanssa.
Tolle toiselle mutta kohdalle puolestaan ei vaan voi minkään. Kuulemani mukaan joko elän sen kanssa loppuelämäni tai sit se alkaa pikkuhiljallee häviämään mut mitään ei voi tietää etukäteen.
Mutta eipä siinä sitten ihmeempi! muutoin viikot on kulunu tuolla helsingissä ramppaamiseen, kissojen juoksuaika ulinaa kuunnellessa ja työharjottelu paikan ettimiseen. TOP-paikkaki viimein tuli hommattua, tai siis viimein joku suostu ottaa. Se on sit kaheks ja puoleks kuukaudeks suuntana Hyvinkää :3
Sen ihmeemmin en oo kavereita kumminkaan nähny, Saara tosiaan oli täällä ton viikon ja sitä edellisen viikon olin ite Mikkelissä sen luona ja siin tuli nähtyy siel olevii kavereita. Täällä päässä ei oo sit ketään tullu nähtyy.... itseasiassa koko tänä aikana sen jälkee ku muutin. nojaa kaiketi mut on ollu helppo unohtaa. Tai sit tää on taas niitä juttuja mistä oon kuullu jo monta vuotta. "Noku sie et ikinä laita viestiä" "siusta ei koskaan kuulu mitään" "ehä mie siulle laita ku et siekää koskaa laita miulle"
Nää on just niitä hetkiä ku mieli tekis vaa hävitä ja ollaa sille fuck this shit muutan antarktikselle ja jään sinne yksinää. Mä en ole kykenevä pitämään yllä sosiaalisia suhteita varsinkaan yksin, mä en ole kykenevä aloittamaan keskustelua muiden ku niitten ihmisten kanssa joille juttelen koko ajan (eli Saaran), mä en ole kyenny siihen vuosiin vaikka haluaisinki, enkä tuu olee kykenevä siihen jatkossakaan. En, ellen jonku itsesatuttamisajatuksen kautta haluais aiheuttaa itselleni ahdistuskohtausta. Mä kammoan ajatusta laittaa ihmisille viestiä vaikka miten läheisiä oltais JOSKUS oltu, mä elän jatkuvassa paniikkikohtauksen pelossa ja yks niistä laukasevista tekijöistä on ihmisille viestittäminen tai soittaminen.
Mä koen jo pelkästään siitä ihan järkyttäviä ahdistuskohtauksia ku nään että joku on tyylli "nähny" sen viestin muutei vastaa. I'm not wanted around ppl and I know it.
Tällä kertaa vähän lyhyemmin,
UNTIL NEXT TIME! see ya!
Tämän iloisen loppu tervehdyksen sain sitten psykologiltani viime perjantaina, kaikki on päällisin puolin kunnossa eikä missään oo enää mitään ongelmaa. Kuulemma mun realismintaju on täysin kunnossa vaikkakin siinä on parannettavan varaa. Miksei musta tunnu että kaikki ois kunnossa? Vai johtuuko se vaan siitä että on viimeset viis vuotta kärsiny kaikesta mahdollisesta paskasta pään sisällä ettei sitä vaan osaa ajatella että olisi viimeinkin kunnossa?
Todellisuuden ymmärrän, masennus on ohi, lievät skitsofreniset piirteet on poissa ja jopa mietin omaa tulevaisuuttani ilman että se painais jotenki mieltä tai olis kauheen synkkä. Toinen syy voi olla että mun terveen papereita hejastaa pikkunen mutta. Itseasiassa tarkalleen kaksi muttaa, ja niitten nimet on keski-vaikea paniikki/ahdistushäiriö sekä kykenemättömyys kokemaan suuria tunteita/käsittelemään niitä.
Oon viimeset viis vuotta tosiaan tapellu erityisesti ton paniikkihäiriön kanssa joka on kuulemma psykologin mukaan johtanut mun nykyiseen hankalaan sosiaalisfobiaan, sen on annettu viel pahentua koska aikoinaan eksotella niitä ei kiinnostanu muu kuin sen masennuksen hoitaminen. Thank goodness se otetaan viimeinkiin hoitoon ja siirryn piakkoin lääkitykseen sen kanssa.
Tolle toiselle mutta kohdalle puolestaan ei vaan voi minkään. Kuulemani mukaan joko elän sen kanssa loppuelämäni tai sit se alkaa pikkuhiljallee häviämään mut mitään ei voi tietää etukäteen.
Mutta eipä siinä sitten ihmeempi! muutoin viikot on kulunu tuolla helsingissä ramppaamiseen, kissojen juoksuaika ulinaa kuunnellessa ja työharjottelu paikan ettimiseen. TOP-paikkaki viimein tuli hommattua, tai siis viimein joku suostu ottaa. Se on sit kaheks ja puoleks kuukaudeks suuntana Hyvinkää :3
Sen ihmeemmin en oo kavereita kumminkaan nähny, Saara tosiaan oli täällä ton viikon ja sitä edellisen viikon olin ite Mikkelissä sen luona ja siin tuli nähtyy siel olevii kavereita. Täällä päässä ei oo sit ketään tullu nähtyy.... itseasiassa koko tänä aikana sen jälkee ku muutin. nojaa kaiketi mut on ollu helppo unohtaa. Tai sit tää on taas niitä juttuja mistä oon kuullu jo monta vuotta. "Noku sie et ikinä laita viestiä" "siusta ei koskaan kuulu mitään" "ehä mie siulle laita ku et siekää koskaa laita miulle"
Nää on just niitä hetkiä ku mieli tekis vaa hävitä ja ollaa sille fuck this shit muutan antarktikselle ja jään sinne yksinää. Mä en ole kykenevä pitämään yllä sosiaalisia suhteita varsinkaan yksin, mä en ole kykenevä aloittamaan keskustelua muiden ku niitten ihmisten kanssa joille juttelen koko ajan (eli Saaran), mä en ole kyenny siihen vuosiin vaikka haluaisinki, enkä tuu olee kykenevä siihen jatkossakaan. En, ellen jonku itsesatuttamisajatuksen kautta haluais aiheuttaa itselleni ahdistuskohtausta. Mä kammoan ajatusta laittaa ihmisille viestiä vaikka miten läheisiä oltais JOSKUS oltu, mä elän jatkuvassa paniikkikohtauksen pelossa ja yks niistä laukasevista tekijöistä on ihmisille viestittäminen tai soittaminen.
Mä koen jo pelkästään siitä ihan järkyttäviä ahdistuskohtauksia ku nään että joku on tyylli "nähny" sen viestin muutei vastaa. I'm not wanted around ppl and I know it.
Tällä kertaa vähän lyhyemmin,
UNTIL NEXT TIME! see ya!
tiistai 3. helmikuuta 2015
It takes courage to grow up and become who you really are~
Reilu kuukaus vierähti nopeesti. Paljon olis ollu kirjotettavaa mut aikaa ja motivaatiota en oo kyenny löytämän.
Lyhyesti sanoen kuukauteen on mahtunu kavereita, niin uusia ku vanhoja, koulua, muutto hommia, conittamista, työhakemusten lähettelyä kaikkialle ja jopa yks työhaastattelu josta tuliki voitto kotiin. Mulla on ollu tosi vähän koulupäiviä hyväksilukujen takia ja ne harvat päivät ku on ollu koulua nii on ollu ihan mukavia, motivaatio kouluun lähtöön ja opiskeluun on vaan kadonnu. Thank goodness täs on enää tää viikko, sit alkaa kahen viikon loma, sit on taas kaks viikko koulua ja sit alkaa työharjottelu joka mun kohalla kestää koko loppu kevään. Work work work.
Kauheesti en oo uusiin luokkalaisiin tai muutenkaa uusiin ihmisiin silleen tutustunu, muutamiin pidempiaikaisiin tuttuihin vähän paremmin ja sillee. eniten oon ilonen siitä et vaik muutin pois Mikkelistä nii kaverit jäi. Ei mee päivääkään ettei Mirva laita viestiä jostai viasta ja Saaran kanssa laitetaan samaa paskaa jatkuvasti kuten ennenkin. Eli muutto teki sen minkä pitikin, kykenin jättämään mun elämää myrkyttäneet ihmiset taakseni ja pitämään ne tärkeät yhä lähelläni. Tuskaa tässä on toki ollu, päivääkään ei nimittäin mee ilman etten kerran ees huomais pysähtyväni miettiämään ikävääni Saaran luokse tai miettiväni et miten kiva ois nähä sitä taas. Se on onneks ihan pian korjattavissa, meen nimittäin viettämään lomani sen luo ja sit ku niil on loma nii se tulee tänne. Puoleentoista kuukauteen kun ei oo nähny nii ikävää ei voi sanoin kuvailla.
En pysty ees sormineni laskee monta työhakemusta oon laittanu kuluneen kuukauden aikana. Tasan tarkkaan yhdestä tuli vastaus ja sieltä kuoriuduinkin eilen yhtenä palkattuna, eka vuoro on launtaina ja myönnän että jännittää. Mun työnkuvahan on siis että mennään yhen toisen nuoren kanssa käymään kahessa Vantaan hoivakodissa vetämässä muistisairaille vanhuksille virkistystoimintaa.
Kissat on kans kasvanu hirveesti, mun pikkusista on kuoriutunu aikuisia naisia. haaaaaah not. Yhtä idiootteja, yhtä ärsyttäviä ja yhtä hermoja raastavia kuin aina ennenkin, kokoa on tullu lisää ja Aoi on alkanu pitämään kauheaa meteliä jatkuvasti. Syynä varmaan se et se on oppinu vastaamaan ku sille puhuu, kumminkin kämppikseni Noran kanssa höpötetään niille jatkuvasti.
Mulla on ollu kans tässä kuluneen kahen kuukauden aikana maaninen vaihe menossa joka onneks alkaa nyt hiljalleen lievittymään ja alan palaamaan normi elämään, ihan kiva saada vähän ajatuksia järjestykseen ilman et lauseet pysähtyy siihen et orava juoksee puussa. Seesteistä vaihetta on tosiaan kaivattu ihan sairaasti.
Mulla on kans HYKSin lääkäri käynnit alkanu tässä joku aikaa sitte, alkaneet ja loppuu kans kohta. Psykologin kanssa viimenen tapaaminen on ens viikolla ja saan varmaan tietää prosessin loppu aikataulun kans ihan parin viikon sisään. En voi kuvailla miten pikku hiljaa oon alkanu rentoutuu ton asian kanssa, valmis diagnoosi on kohta mullaki eikä tarvii enää selitellä asioita pitkien kaavojen kautta. Vuosien taistelu joka alko syntymästä alkaa pikkuhiljaa olla loppuun taisteltu ja mulla on vahva tuntemus omasta selviytymisestä.
Ei sen kummempia nyt helmikuun alusta, yritän muistaa kirjottaa taas vähän useemmin....
Seuraavaan kertaan sitten! MATA NE!
 |
| Kämppikset on ihan normaaleja |
 |
| Täs on muuten mei joulukuusi... Petteriki sala kuvattu |
 |
| Jotain muistoja jäi Paukkulasta |
En pysty ees sormineni laskee monta työhakemusta oon laittanu kuluneen kuukauden aikana. Tasan tarkkaan yhdestä tuli vastaus ja sieltä kuoriuduinkin eilen yhtenä palkattuna, eka vuoro on launtaina ja myönnän että jännittää. Mun työnkuvahan on siis että mennään yhen toisen nuoren kanssa käymään kahessa Vantaan hoivakodissa vetämässä muistisairaille vanhuksille virkistystoimintaa.
 |
| Mietin tässä parran kasvattamista xd |
Kissat on kans kasvanu hirveesti, mun pikkusista on kuoriutunu aikuisia naisia. haaaaaah not. Yhtä idiootteja, yhtä ärsyttäviä ja yhtä hermoja raastavia kuin aina ennenkin, kokoa on tullu lisää ja Aoi on alkanu pitämään kauheaa meteliä jatkuvasti. Syynä varmaan se et se on oppinu vastaamaan ku sille puhuu, kumminkin kämppikseni Noran kanssa höpötetään niille jatkuvasti.Mulla on ollu kans tässä kuluneen kahen kuukauden aikana maaninen vaihe menossa joka onneks alkaa nyt hiljalleen lievittymään ja alan palaamaan normi elämään, ihan kiva saada vähän ajatuksia järjestykseen ilman et lauseet pysähtyy siihen et orava juoksee puussa. Seesteistä vaihetta on tosiaan kaivattu ihan sairaasti.
Ei sen kummempia nyt helmikuun alusta, yritän muistaa kirjottaa taas vähän useemmin....
Seuraavaan kertaan sitten! MATA NE!
torstai 24. heinäkuuta 2014
can I sleep now?
Mun arki on tosiaan ollu aika laimee tällä viikolla.... Oon yrittäny epätoivoisesti nukkua, sit oon ollu Saaran kanssa (hitto en oo kummemmin muita sit nähny o.O), pelannu ja käyny tallilla. Sekä toki ollu kissojen kanssa. Aoi on kotiutunu hyvin mut se on erikoistarkkailussa koska epäilen et se ei oo täysin terve. Pahin pelko on FIP(kissojen vatsakalvotulehdus) koska se näyttää siltä että se on nielly tennispallon kokonaisena. Ei voi muuta ku seurata.
Ainii jotai poikkeusta oli arkirytmissä, TÄNÄÄN SIIVOSIN PERKELE. Kämppä ei oo koskaan ollu näi siisti oikeesti, ja sit Mirva kävi kahvilla. Siinä meni lepposasti jutellessa se reilu kolmetuntia. Oli kiva nähä muitaki välillä ja varsinki ku löydettiin yhtenäisiä ajatuksia sillo kaheksan viikon työharjottelun aikaan.
Yhtä pitkään mielessä ollutta juttua oon kans miettiny. Nimittäin koulua. Oh god no, nyt on kesä mut ei voi minkään. En nimittäin tosiaan tiiä et onko tässä alassa sittenkin sitä mikä pitäis mielenkiinnon, tai kestääkö miun pää tätä. Kasvatusaineet ja stuff like that kiinnostaa mut ehkä se kiinnostus on enemmänkin teoreettista... Mietin sillo ysillä muuteki hakuja tehdessä että haenko alalle mikä kiinnostaa ehkä enemmän mut en tiiä kestääkö pää vai alalle joka kiinnostaa ja josta kokemuksesta tiiän että pärjäisin. Valitsin sen joka kiinnosti enemmän mut enää en tiiä. Oon tosiaan tullu siihen tulokseen että mietin rauhassa nyt yhteishakuun asti ja isken haun sitte Livialle ja Hyrialle ja katon sit ens kesänä et jos pääsen jompaankumpaan maatalouslinjalle että otanko paikan vastaan vai oonko päässy johonki heavensgod vaiheeseen ja päätän jatkaa valmistumiseen tällä alalla.
Kakkosvuos kumminki kertoo aika paljon meistä ja valitusta ammatista koska erikoistumis aineet alkaa.
En tiiä, turhauttaa stressaa ja ääh.
seriously, mulla on tulossa nyt tälle vuodelle silmäleikkaus (ei laser vaa isompi), ne kuukausikäynnit töölössä, kaks työharjottelua, koulua ylipäätään ja siinä samalla pitäis pitää pää kasassa. Tuntuu että nyt jo ku yritän saada kaikkee ponin liikutukset, kissojen hoidon, oman terveyden ja miljoonan muun asian kasassa nii en tosiaa nää kavereita (paitis Saaraa), en oo jutellu muualla asuville (enkä kyl muillekkaa) kavereille pitkään aikaan saatika sit kaivanu ompelukonetta or stuff like that varmaa kuukautee. ja sitä enne kuukauden keskityin töihin. eli koko kesänä.
Turhauttaa. Eniten ehkä se että cossit on kesken ja tracon lähestyy, haluisin nähä kavereita tai ees puhuu ihmisille mut en saa mitää aikaseks. Sit tietenkin nyt on menossa taas yks niitä parin kuukauden jaksoja ku en saa nukkuttua yhtään. tympäsevää ku koko ajan väsyttää, Saaraki jo sano tänään siitä et se pelkää tehneensä jottain ku "mökötän" mut tosiaan tuntuu että mun aivot ei toimi ja kaikki on jäässä.
Asiasta kolmanteen, Aoi just ryömi pitkällään keittiöstä tähä miu eteen ton viitisen metriä.. Näytti tyhmälle, outo eläin.
oh god, puhukaa mulle ihmiset en saa ite aikaseks ees avattua kännykällä chattia o.O
Ainii jotai poikkeusta oli arkirytmissä, TÄNÄÄN SIIVOSIN PERKELE. Kämppä ei oo koskaan ollu näi siisti oikeesti, ja sit Mirva kävi kahvilla. Siinä meni lepposasti jutellessa se reilu kolmetuntia. Oli kiva nähä muitaki välillä ja varsinki ku löydettiin yhtenäisiä ajatuksia sillo kaheksan viikon työharjottelun aikaan.Yhtä pitkään mielessä ollutta juttua oon kans miettiny. Nimittäin koulua. Oh god no, nyt on kesä mut ei voi minkään. En nimittäin tosiaan tiiä et onko tässä alassa sittenkin sitä mikä pitäis mielenkiinnon, tai kestääkö miun pää tätä. Kasvatusaineet ja stuff like that kiinnostaa mut ehkä se kiinnostus on enemmänkin teoreettista... Mietin sillo ysillä muuteki hakuja tehdessä että haenko alalle mikä kiinnostaa ehkä enemmän mut en tiiä kestääkö pää vai alalle joka kiinnostaa ja josta kokemuksesta tiiän että pärjäisin. Valitsin sen joka kiinnosti enemmän mut enää en tiiä. Oon tosiaan tullu siihen tulokseen että mietin rauhassa nyt yhteishakuun asti ja isken haun sitte Livialle ja Hyrialle ja katon sit ens kesänä et jos pääsen jompaankumpaan maatalouslinjalle että otanko paikan vastaan vai oonko päässy johonki heavensgod vaiheeseen ja päätän jatkaa valmistumiseen tällä alalla.
Kakkosvuos kumminki kertoo aika paljon meistä ja valitusta ammatista koska erikoistumis aineet alkaa.
En tiiä, turhauttaa stressaa ja ääh.
seriously, mulla on tulossa nyt tälle vuodelle silmäleikkaus (ei laser vaa isompi), ne kuukausikäynnit töölössä, kaks työharjottelua, koulua ylipäätään ja siinä samalla pitäis pitää pää kasassa. Tuntuu että nyt jo ku yritän saada kaikkee ponin liikutukset, kissojen hoidon, oman terveyden ja miljoonan muun asian kasassa nii en tosiaa nää kavereita (paitis Saaraa), en oo jutellu muualla asuville (enkä kyl muillekkaa) kavereille pitkään aikaan saatika sit kaivanu ompelukonetta or stuff like that varmaa kuukautee. ja sitä enne kuukauden keskityin töihin. eli koko kesänä.
 |
| Ajatuksen juoksuni viimeset kaks kuukautta lol this is my whole life |
Turhauttaa. Eniten ehkä se että cossit on kesken ja tracon lähestyy, haluisin nähä kavereita tai ees puhuu ihmisille mut en saa mitää aikaseks. Sit tietenkin nyt on menossa taas yks niitä parin kuukauden jaksoja ku en saa nukkuttua yhtään. tympäsevää ku koko ajan väsyttää, Saaraki jo sano tänään siitä et se pelkää tehneensä jottain ku "mökötän" mut tosiaan tuntuu että mun aivot ei toimi ja kaikki on jäässä.
 |
| eipä tarvinnu kirjottaa postausta yksin |
 |
| matti raukka luulee olevansa pieni... |
Praying for what your heart brings
Thoughts of escape and bloodshot eyes
You're barely sleeping, no longer dreaming
Now what you do to feel alive
Rise up and celebrate your life
We're not alone in our ritual
Sing for what you feel inside
Becoming one with our ritual
Singing songs of the old days
Try to remember what's gone by
Stronger in new ways
Don't care what they say,
This is your life
It's time to rejoice
Rise up and celebrate your life
We're not alone in our ritual
Sing for what you feel inside
Becoming one with our ritual
Our destiny is what we learned
Together wanting something more
Their misery and demons burn
A feeling that's worth fighting for
Rise up and celebrate your life
We're not alone in our ritual
Sing for what you feel inside
Becoming one with our ritual
Becoming one with our ritual
Really nyt on torstai ja oon nukkunu koko tän kuluneen viikon aikana yhteensä ehkä 10tuntia. tässähän on siis ollu neljä yötä, jos siis lasketaan su-ma kans. Pidemmällä aikajaksolla en ees haluu aatella ku tätä tosiaa on jatkunu tosi pitkään
Näin viime yönä pitkästä aikaa lyhyen unen..
Olin junnuSasuke, uni alko ja eteni ihan täysin sen kohtauksen mukaan missä Sasuke tulee kotii ja löytää perheensä Itachin tappamana. Kaikessa sekavuudessaan se vaa päättyy siihen että karjasen Itachille "Nii-San mikset herättäny mua jooga tunnille?!" mihin Itachi vastas "Santtu pieni sä oot tarpeeks vanha heräämään ite, ja meen nyt tekee meille päivällistä" Heräsin siihe et Itachi häipy ja pamautti oven kiinni.
Eli samaiseen todellisuus ääneen mikä tuli siitä että pennut jahtas toisiaan ja nessu juoksi ovea päin.
Really? WTF joo moi
maanantai 21. heinäkuuta 2014
So fluffy jellybeans~
Aattelin tässä paremman puuttessa ottaa tehtäväksi esitellä tän mun talouden karvaiset kaverit!
Tosiaan tässä on nyt tullu käytyä tervehtimässä italian reissun jälkeen mun isoveljiä maasotakoululla, nehän on siis intissä nyt. Toinen on koko vuoden mut toinen joutuu olee vaa jouluun koska b-paperit :/
Sit käytii lauantaina Saaran ja mei mutsin kaa mei mökillä. Hyvä käydä tällee kuuden vuoden jälkee sielläki! Säät salli ja oli kiva päästä sille mun kerran vuoteen jos uimassa käyn uinnille. Tahtosin kyl uida enemmänki koska se on kivaa mut yh inhoon julkisia rantoja ja uimahalleja :s
Sunnuntaina sit palattiin tänne Mikkeliin yhen fluffy jellybeanin kanssa. Toisin sanoen se yks mei ukon kissanpennuista oli edelleen vailla kotia, lupasin ettii sille mikkelistä kodin mut tää homma kääntyki nii et tä karvapallo jääki mulle :D oh my, näitä kissoja vaa sikiää koko aja lisää...
Mutta niin. Jos sitä sit vähän paremmin esittelisin nää meidän karvakasat!
Naureskelen jo yksinään miten viisaat nimet mun kissoilla sit on....
Matthew Ruippa Pälli "Matti, Masa, Isokatti"
Matti on tunnettu kahesta asiasta, isosta koostaan ja kamalasta äänestään. Matti tuli meille sillo ku mie olin 9-vuotias ja pikku santtu päätti että tästä mun ekasta lemmikistä tulee Matti! Myöhemmin se sit sai ton pidemmän virallisen nimen.
Matti on meillä ikinä olleista kissoista kans vanhimmaks eläny, se on nyt kaheksan ja jaksaa vielä painella näitte muksujen kanssa. Tosin, koska Maza oli pentuna nii villi että se oli pakko leikata nii laiskuri käyttää ruhtinaallisesti aikansa nykyään nukkumiseen ja vanhojen päivien viettämiseen.
Matti on kans vähän nössö.... Se pelkäs mun toista pentua aluks ihan pirusti mut nyt ku tää uusin tuli nii ei sit enää kiinnosta. Toki leikattu uros kissa on arvojärjestyksen pohjalla muutenkin :/
Matin yks lempihuvi nykyyän on kans ihmisten hämmentäminen. Se tykkää makoilla päivät pitkät tossa parvekkeella pää alimmasta rakosesta työnnettynä ja sit ku joku erehtyy menemään tosta ohi nii se rääkäsee iha ku joku kiusais sitä. Minkä raukka äänelleen voi.... Ja sit ku se perkele vielä on aina ollu kova juttelemaa nii mikäs siinä. Voin siis oikeesti sanoa etten meillä on aina ollu kissoja ja kavereilla ollu mut herra jumala en oo ikinä tavannu kissaa jolla on noi kamala ääni..... :D
Matti on mulla nyt taas vähän väliaikais ololla, lupasin nimittäin Atelle että se ottaa sen taas Maalle joulun jälkeen nii velipojallaki on jotai seuraa ku Petteri on armeijassa. (Parempi matillekki ku ei tarvii huolehtia et naapurit valittais sen metelöinnistä)
Nezumi Chibi Akai "Rotta, Nessu, Nessie"
Nessien virallinen nimi muodostu itseasiassa jo ennen pennun miulle tuloa. "Kasvatuskodissaan" tää hellyydenkipee apina oli vielä Ässä, mut totesin että koska se näytti heti alkuun mun silmissä ihan rotalta, niin tuli sitten lapsen nimeksi Nezumi. Pennun virallinen nimi onkin tällee vapaasti käännettynä "Pieni punainen rotta".
Nessu on apina, Nessu on koira, Nessu on aivan saakelin ärsyttävä mutta silti hellyyttävä.
Nessien kaks raivostuttavinta tapaa on kiipeillä verhoissa ja kanniskella tavaroita. Se ihan oikeesti kuljettelee esimerkiks nenäliinoja ja pesusieniä ympäri kämppää tai sit survoo ne sen jemmaan tv-tason taakse. Nessu on kans ottanu Matista oppia siihen että juttua tuntuu riittävän vaikka miten paljon. Onneks tän kaverin ääni on vaa sen verran hiljasempi ja kimeempi et sitä voi ehkä jopa kuunnella.
Rotta on kans kunnon purinakone sille päälle sattuessaan. Yks lempileikeistä onki käden kimppuun käyminen kehräten.
Nessu toi reilu kuukaus sitte miulle tulleessaan sen kivan muutoksen elämään. Mattiku on ollu mei ainoa kissa viimeset seittemä vuotta nii oli kiva saada tällänen ilopilleri taloon.
Myönnetään että söpöily nimiä pennulle käyttää Saara enemmänki, mie käytän eniten sitä kutsuessa Rottaa, Luuseria tai saatanan idioottia ihan näin isällisen rakkauden merkeissä. Mukava kissa joo....
Aoi Hankala Möly Vinku "Aoi, Muksu, fluffy"
Tän muksun ei tosiaan aluks pitäny jäädä mulle mut jäi sit kumminki. Aoi sai nimensä siitä että ensimmäisen 1/3 bussimatkasta mikkeliin sillä oli ihan omat moovsit siinä sylissä, ja se vinku. Voi että siitä fluffy jellybeanista lähti alku matkasta ääntä! Kyl se sit lopulta rauhottu ja matka meni hyvin. Etunimensä ja kutsumanimensa Aoi se tosiaan sai khrm The GazettEn rytmikitaristi Aoin mukaan, Tulos siitä kun istuttii perjantaina kattomassa 9h gazen livevideoita.... Mutta tosin Gazen Aoilla ja pentuAoilla on aika samat moovit ja luonteet natsaa samoiks nii why not. Möly ja vinku on varmaa arvattavissa mistä tulee ja Hankala tuli siitä että ku ilmotin muorille pennun uuden nimen nii sen eka kommenti oli että "Hankala". That's why.
Aoi on siis tosiaan mun isän sikalakissan Tassulin viimeisimmästä pentueesta. Tykkäsin siitä jo heti ku näin ekan kuvan ja sit ku kävin pari viikkoa sitte niitä kattomassa nii tää pallero oli tosi sulone jo sillo. Se sit vaa tarttu mukaan ku oli eilen aika palata Mikkeliin.
Verrattuna Rottaan ja Mattiin nii tällä muksulla ei kauheesti asiaa oo, onneks. Mut Rotan kanssa leikkiessä juttua riittää. Mammaansa tulleena se nimittäin murisee jatkuvasti. Luulis että se pelkää tai jotain mun sit totesin että se on vaa sen tapa ilmottaa ittestään.
Huvittavaa Aoissa kans on se että se on SIKALAkissan pentu, se meinaan siis röhkii. no kidding, Kehrätessään se ei oo sellanen tasane niiku Tassulilla on vaa se on semmonen röhkintä tyyppine nouseva ja sit sen naukasut ja sähinät on sellasia tsih ja möyh eikä mitenkään pitkiä ja nättejä kuten pennuilla ylensä.
Mikäs siinä, söpö muksu. Tästä pennust tykkään. Se on kans kotiutunu nyt jo tosi hyvin. Matti vielä vähä karttaa sitä (Matti on ottanu Tassulilta turpaan ja pentu kai haisee siltä vähä vielä), mut Nessu on ottanu muksun leikkikaveriks heti. Se on kans yks syy miks epäilen että Aoin murina on leikkiä koska Nessie ei karta sitä toisin ku mitä se tekee jos Matti murisee.
So much fluffynessss
Että sellasia. Mun blogi on muutenki täynnä kissoja nii laitetaa vähä lisää!!
Tosiaan tässä on nyt tullu käytyä tervehtimässä italian reissun jälkeen mun isoveljiä maasotakoululla, nehän on siis intissä nyt. Toinen on koko vuoden mut toinen joutuu olee vaa jouluun koska b-paperit :/
Sit käytii lauantaina Saaran ja mei mutsin kaa mei mökillä. Hyvä käydä tällee kuuden vuoden jälkee sielläki! Säät salli ja oli kiva päästä sille mun kerran vuoteen jos uimassa käyn uinnille. Tahtosin kyl uida enemmänki koska se on kivaa mut yh inhoon julkisia rantoja ja uimahalleja :s
Sunnuntaina sit palattiin tänne Mikkeliin yhen fluffy jellybeanin kanssa. Toisin sanoen se yks mei ukon kissanpennuista oli edelleen vailla kotia, lupasin ettii sille mikkelistä kodin mut tää homma kääntyki nii et tä karvapallo jääki mulle :D oh my, näitä kissoja vaa sikiää koko aja lisää...
Mutta niin. Jos sitä sit vähän paremmin esittelisin nää meidän karvakasat!
Naureskelen jo yksinään miten viisaat nimet mun kissoilla sit on....
Matthew Ruippa Pälli "Matti, Masa, Isokatti"
Matti on tunnettu kahesta asiasta, isosta koostaan ja kamalasta äänestään. Matti tuli meille sillo ku mie olin 9-vuotias ja pikku santtu päätti että tästä mun ekasta lemmikistä tulee Matti! Myöhemmin se sit sai ton pidemmän virallisen nimen.
Matti on meillä ikinä olleista kissoista kans vanhimmaks eläny, se on nyt kaheksan ja jaksaa vielä painella näitte muksujen kanssa. Tosin, koska Maza oli pentuna nii villi että se oli pakko leikata nii laiskuri käyttää ruhtinaallisesti aikansa nykyään nukkumiseen ja vanhojen päivien viettämiseen.
Matti on kans vähän nössö.... Se pelkäs mun toista pentua aluks ihan pirusti mut nyt ku tää uusin tuli nii ei sit enää kiinnosta. Toki leikattu uros kissa on arvojärjestyksen pohjalla muutenkin :/
 |
| Nii että yritä ite toho mahtua... |
Matti on mulla nyt taas vähän väliaikais ololla, lupasin nimittäin Atelle että se ottaa sen taas Maalle joulun jälkeen nii velipojallaki on jotai seuraa ku Petteri on armeijassa. (Parempi matillekki ku ei tarvii huolehtia et naapurit valittais sen metelöinnistä)
Nezumi Chibi Akai "Rotta, Nessu, Nessie"
Nessien virallinen nimi muodostu itseasiassa jo ennen pennun miulle tuloa. "Kasvatuskodissaan" tää hellyydenkipee apina oli vielä Ässä, mut totesin että koska se näytti heti alkuun mun silmissä ihan rotalta, niin tuli sitten lapsen nimeksi Nezumi. Pennun virallinen nimi onkin tällee vapaasti käännettynä "Pieni punainen rotta".
Nessu on apina, Nessu on koira, Nessu on aivan saakelin ärsyttävä mutta silti hellyyttävä.
Nessien kaks raivostuttavinta tapaa on kiipeillä verhoissa ja kanniskella tavaroita. Se ihan oikeesti kuljettelee esimerkiks nenäliinoja ja pesusieniä ympäri kämppää tai sit survoo ne sen jemmaan tv-tason taakse. Nessu on kans ottanu Matista oppia siihen että juttua tuntuu riittävän vaikka miten paljon. Onneks tän kaverin ääni on vaa sen verran hiljasempi ja kimeempi et sitä voi ehkä jopa kuunnella.Rotta on kans kunnon purinakone sille päälle sattuessaan. Yks lempileikeistä onki käden kimppuun käyminen kehräten.
Nessu toi reilu kuukaus sitte miulle tulleessaan sen kivan muutoksen elämään. Mattiku on ollu mei ainoa kissa viimeset seittemä vuotta nii oli kiva saada tällänen ilopilleri taloon.
Myönnetään että söpöily nimiä pennulle käyttää Saara enemmänki, mie käytän eniten sitä kutsuessa Rottaa, Luuseria tai saatanan idioottia ihan näin isällisen rakkauden merkeissä. Mukava kissa joo....
Aoi Hankala Möly Vinku "Aoi, Muksu, fluffy"
Tän muksun ei tosiaan aluks pitäny jäädä mulle mut jäi sit kumminki. Aoi sai nimensä siitä että ensimmäisen 1/3 bussimatkasta mikkeliin sillä oli ihan omat moovsit siinä sylissä, ja se vinku. Voi että siitä fluffy jellybeanista lähti alku matkasta ääntä! Kyl se sit lopulta rauhottu ja matka meni hyvin. Etunimensä ja kutsumanimensa Aoi se tosiaan sai khrm The GazettEn rytmikitaristi Aoin mukaan, Tulos siitä kun istuttii perjantaina kattomassa 9h gazen livevideoita.... Mutta tosin Gazen Aoilla ja pentuAoilla on aika samat moovit ja luonteet natsaa samoiks nii why not. Möly ja vinku on varmaa arvattavissa mistä tulee ja Hankala tuli siitä että ku ilmotin muorille pennun uuden nimen nii sen eka kommenti oli että "Hankala". That's why.
 |
| Wääää~ |
Verrattuna Rottaan ja Mattiin nii tällä muksulla ei kauheesti asiaa oo, onneks. Mut Rotan kanssa leikkiessä juttua riittää. Mammaansa tulleena se nimittäin murisee jatkuvasti. Luulis että se pelkää tai jotain mun sit totesin että se on vaa sen tapa ilmottaa ittestään.
Huvittavaa Aoissa kans on se että se on SIKALAkissan pentu, se meinaan siis röhkii. no kidding, Kehrätessään se ei oo sellanen tasane niiku Tassulilla on vaa se on semmonen röhkintä tyyppine nouseva ja sit sen naukasut ja sähinät on sellasia tsih ja möyh eikä mitenkään pitkiä ja nättejä kuten pennuilla ylensä.
Mikäs siinä, söpö muksu. Tästä pennust tykkään. Se on kans kotiutunu nyt jo tosi hyvin. Matti vielä vähä karttaa sitä (Matti on ottanu Tassulilta turpaan ja pentu kai haisee siltä vähä vielä), mut Nessu on ottanu muksun leikkikaveriks heti. Se on kans yks syy miks epäilen että Aoin murina on leikkiä koska Nessie ei karta sitä toisin ku mitä se tekee jos Matti murisee.
So much fluffynessss
Että sellasia. Mun blogi on muutenki täynnä kissoja nii laitetaa vähä lisää!!
 |
| Nezumin pentue, Nessie on toi tummempi punanen |
 |
| Nessu tullessaan mulle |
 |
| tän piti olla kuva... Noh, Rotta on iha kiva |
 |
| Miten joku nukkuu noin...? |
 |
| Datiskissa |
 |
| Aoi on toi vaaleen harmaa Yks pennuista puuttuu tosta :/ |
 |
| Eka rawr kuva |
 |
| Lepposat toverit |
 |
| Nessuuuuuu....... |
 |
| Jos kissat ei ois tykänny metelistä nii kai ne ois menny pois. Meillä tykätään The GazettEsta |
 |
| pötkyläpossu |
 |
| sleepy kitten |
 |
| Nessu pätti että Matti-Setä on nukkunu tarpeeks |
 |
| tutkitaan uusi tulokas |
 |
| Mikä tää tämmöne on? |
 |
| Ladies |
 |
| "Matti kyl mie viel tykkään siustaki" "Fuck off rotta" |
 |
| Pals |
 |
| I see no difference |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)