I've always been the one you wanted me to be~

Huomenta. Olin suunnitellu eile kirjottavani mut sit ilta vähän venyki ja lopulta kaaduin vaan sänkyyn "nukkumaan".. Taas yks äärimmäisen huonosti nukuttu yö takana.
Olo taas täysin pysähtyny, näinköhän johtuu noista valvotuista öistä? näh, syysloman jälkeen on vaan tuntunu siltä että miljoona pientä asiaa yrittää saada miun ajatukset taas menettämään kontrollin. Päässä kipittää miljoona toinen toistaan ärsyttävämpiä ja hankalempia asioita, kuin pitkään aikaan on ollu. Tääkään aamu ei ollu poikkeus, herätessäni sit tyydyin jäämään vielä sänkyyn, (olin nimittäin heränny ennen kellon soittoa..) siinä kattoa tuijottaessa totesin sit sen että mitä hittoa miulle on taas käyny et oon päätyny tähän jamaan.. ömöm erityisesti viimeisen viiden päivän aikana oon pysähtyny monesti miettii et "nyt rauhotu saatana. rauhotu rauhotu" Yli aktiivisuus änkee päälle, minkä seurauksena ärsytän erityisesti itteäni ja lopulta sit tekis vaan mieli lyödä päätä seinään.

Kuten siis päätellään, oon tapellu itteni kanssa aika törkeesti taas vaihteeks. Eilen sit tilanne ottiki vähän uudemman suunnan. Meil oli täyspitkä koulu päivä eli 8.15-15.45 jonka jälkeen alko teatteriharkat. Koko koulupäivän olin jotenkin laginen, miulla meni puolet asioista ohi ja koko se 8h on muutenki jotenkin usvan peitossa. Sen epätodellisen olon tuloksena sit unohin syödä kunnolla, mikä miulla tunnetusti laukasee sit päänsäryn. Tuntien jälkeen meil oli sellanen mukava puolen tunnin breikki ennen harkkoja, mikä meniki miulla melkeen siihen sängyssä makaamiseen. Harkitsin vakavasti että jätän harkat välistä mut sit tulin siihen tulokseen ettei se hyödytä mitään. Joten mentiin sit harkkoihin, heti ekan lämpän aikana miulle iski sellanen olo et ei perkele väärä valinta. Musiikin ja sen epämääräsen heilumisen mitä oli tarkotus tehdä takia miulle iski ihan puskista nimittäin migreeni. Juoksin sit äkkiä vessaan koska pelkäsin et se nousee ylös. Mitään ei tullu mut tajusin parin minuutin jälkeen että olin päätyny istumaan sinne vessan lattialle tärisemään. Sain lopulta itteni rauhottumaan sit ja palasin takas harkkoihin. sitkeesti sit jatkoin loppuun asti ja kyl se sit helpotti ja ennen harkkojen loppua olo oli jo aika normaali, mut se oli vaatinu aika paljon.
Harkkojen jälkeen katottiin sit salkkarit opistolla ja lähetiin yhen mein teatterilaisen kanssa sit yhelle toiselle teatterilaiselle (ohho kuulostipa tyhmältä :D) Katotiin parit piirretyt (monsterit oy ja aladin) ja sit lähin takas opistolle. Matkalla laitoin sit Krisulle viestin että kun olin luvannu antaa sille halin ku palaan nii tuleeko se vastaan.

Tän jälkeen käviki sit jotain mikä oli oikeesti miulle melkeen sydäri. Olin kävelee siinä hesen kulmalla, miulle tuli jotenkin paniikin omainen tunne ku yhtäkkiä se tuuli voimistu ja alko kuuluu kauheaa meteliä (myöhemmin ajatellen miun pää kiusas taas) aloin kävelee nopeemmin ja sen tuloksena sit meinasin jäädä jonku skeittarin alle ku se putkahti ihan tyhjistä mutkan takaa (sieltä sataman suunnalta). Se hetkellinen almost törmäys sit palautti miut maan pinnalle ja jatkoin vähän matkaa normaalisti. Sen jälkeen miulle löi ihan puskista taas sitä meteliä ja miusta tuntu et se sama kohtaus minkä sain sillon harkkojen alussa oli tulos takas, aloin sit kävelee puolet nopeemmin mitä yleensä laahustan, lopulta sit näin tutun hahmon edessäpäin ja aloin rauhottuu. Thank godness se Krisu suostu tulee vastaan. Jatkettiin sit matkaa höpötellen niitä näitä, opistolle palatessa mentiin sit yköseen. Saatiin kuulla et sekä Jukka että Harri oli lähteny jo joten valvontaa ei ollu. toisin sanoen saatiin olla keittiössä ilman pelkoa varoituksesta. aika pikaseen sit Krisu ja Elli lähti tupakalle ja jäin istuu yksin huoneeseen venttaa niitä.
Istuttiin sit täs miun sängyllä lopulta kolmisin jauhamassa jotain, kuunneltiin musiikkia ja sillee. Lopulta Elli lähti ja alettiin Krisun kaa kattoo biisonimafian jaksoja. Joskus varmaan lähempänä kolmea Krisu lähti nukkuu. Mieki yritin mut jatkuvan ahdistuneisuuden ja kellon kyttäämisen jälkeen sit nukahin vast joskus seitsemän aikoihin. Onneks meillä ei ollu niitä matikan tunteja tänää (y)

Mutta niin, en haluisin tietää että mitä miun päässä on taas tapahtunu. Kerrankin miulla on oikeestaan asiat jopa hyvin. Oon kaukana Lappeenrannasta ja kaikesta siitä paskasta mitä siellä on tapahtunu, oon kotiutunu Mikkeliin vaik tää on edelleen aika vieras paikka miulle, oon saanu mahdollisuuden jatkaa teatterin tekemistä, opinnot sujuu suht hyvin ja kerrankin elämässäni miusta oikeesti jopa tuntuu siltä että oon saanu kavereita. Mut nyt, monen kuukauden tauon jälkeen tuntuu et seinät kaatuu päälle, ajatuksissa pyörii liikaa kaikkea ja kaiken lisäks melkeen vuoden tauon jälkeen sain paniikkikohtauksen, kaks kertaa päivän sisällä.
Alan kai vaan pelkäämään sitä että tässä käy kuten ennenkin, kuvittelen nyt tätä hyvää elämää ympärilleni, mut pian huomaan taas jääneeni yksin. Ei olis uutta, joten en yhtään ihmettelis.

Äh kauhee angsti postaus, mut niin. taidan tästä lähteä valmistautumaan lounaalle ja sit ryhmädynamiikan tunnille!

Sayõnara!
Santtu kuittaa~

Sunrise Avenue - Somebody help me

I need to see you right now
You blow me away
There's really something here

I need to hold you tight now
I want you in that way
I really think you feel the same

We spent a night in my car
You messed my hair
And I needed nothing more

Without you I am all right
I love my life today
But I love you so much more

Somebody said when the fight is over
My heart is all burned
And nothing can ease the pain
I'm falling into something I'm scared
It's all about her
And I can't believe myself
I behave like little girls it's unfair
When will this fairytale get easy
When will this doubt disappear from
my head

I took the spoon off my cup
Like you always do
Cause it means bad luck in love

It's been the day of my life
But I'm thinking of you
I seem to miss someone

Somebody said when the fight is over
My heart is all burned
And nothing can ease the pain
I'm falling into something I'm scared
It's all about her
And I can't believe myself
I behave like little girls it's unfair
When will this fairytale get easy
When will this doubt disappear from
my head
Please somebody help me
Somebody help me

Somebody said when the fight is over
My heart is all burned
And nothing can ease the pain
I'm falling into something I'm scared
It's all about her
And I can't believe myself
I behave like little girls it's unfair
When will this fairytale get easy
When will this doubt disappear from
my head
Somebody help me

Eilinen iltapopitus, edelleen yks niistä harvoista biiseistä jotka nostaa miulla tunteet pintaan.