Eilen tuli ilmotus ettei päästä Starlightiin työharjotteluun joten mennään sit yhteistuumin Jannen ja Heikin kaa torstaina kysymää olkkarista. Jos ei siltäkää natsaa nii meen sit varmaa Saksalan Päiväkotiin (?) kysymään. Onks se ees päiväkoti :D okei joku tarha mikälie.
Kumminki, oon tällee extemporee nyt kipeenä. Eilen kesken tokan läpimenon sain onneks tosin suht lievän migreeni kohtauksen ja eilis ilta on sit suurimmilta osin ihan sumun peitossa. tänään sit ollu varmaan kuumetta, ei oo tullu mitattua mut tuskin se mitään näyttäis, miulla ku nii harvoin oikeesti nousee kuume.
Alunperin muori ei suostunu laittaa Leppäkorvelle viestiä et jäisin pois elämänkulun ja psykologian tunneilta joten kävin sit ite luokassa ilmiantamassa itseni ja Leppäkorpi anto mulle sit diat ja sano että opettelen "kriisit" ite sieltä.Sellai harmittaa koska aihe oli oikeesti tosi mielenkiintone mut luen näit dioja ny sit ite tääl. Illalla on kumminki kenraali ja alle 24h päästä enska joten en voi vaarantaa kuntoani näi lähellä esityksiä.
Tulin sit aamusta takas huoneeseeni ja kävin nukkumaan.. Oli aika hämmentävää herätä sit lopulta ku olin tosiaa nähny jotain ihan random houreunta.
Unen alussa oltiin kauheella paniikilla oltu Artiumin pukkarissa tekemässä meikkejä ku mei ohjaaja juoksee paikalle huutaen että mitä myö kuhnitaan ja et pitäis olla jo lavalla. Sen jälkee huomaan et joku vaa työntää miut siihe käytävälle joka onki muuttunu suoraan lavaks. Seison siis spotissa ihan lukossa tietämättä mitä tehä, sit kuulen mun entisen ohjaajan huutavan yleisöstä "Santtu miehä sanoin ettei siusta voi tulla hyvää näyttelijää" Samalla katon miten muut mei ryhmäläiset tuijottaa miut sillee "nonnii tietty se meni epäonnistumaa"
Sit saan lopulta jostain pätkästä tekstiäni kiinni ja alotettuani sönkkää sitä, paikalle astelee (en ymmärrä miks) Alois Trancy (Kuroshitsujista) joka heittää mua haarukalla ja toteaa että oon aivan paska, minkä jälkeen tunnen ku joku heittää pussin miun pään yli ja miut raahataan pois.
Just enneku heräsin nii joku huus jostain et "Nonnii otetaa sit seuraava, hei tää on jo loistava verrattuna tohon edelliseen luuseriin".
Että joo, näillä fiiliksillä on kiva lähtee kenraaliin tänää....
Miust on jotenki jännä et viime esitysten aikaan olin ihan järkyssä kunnossa, teki mieli oksentaa koko aja ja voin sanoa että "stressin lievittäjiä" meni monta. Nyt olo on jotenki erilainen, ehkä luottavainen? Oletettavammin ite mokaan, tai no oon oma surkea ja huono itseni lavalla mut luotan siihen että meidän ryhmä osaa ja hoitaa homman kotiin. en sit tiiä mistä tää paine johtuu, en vaan taas osaa sietää itseäni.
öm öm, ö.ö
eipä tässä taida oikeen muuta olla.
Sayõnara!
Santtu kuittaa~
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti